Tekoja Karjalasta Karjalaisuus elää – myös Tikkurilan asemalla URBAANI 2019–2021 -hanke tutkii pääkaupunkiseudun karjalaisuutta, nuoria kaupunkikarjalaisia ja itäsuomalaisten kaupunkien sähköistä omakuvaa. Tutkimusaihe on hautunut vuosia Maria Lähteenmäen mielessä, ja nyt hän odottaa innolla, millaisia tuloksia tutkimuksista saadaan. Tekoja Karjalasta -sarjassa esittelemme tekijöitä ja hankkeita, jotka… Lue lisää »URBAANI 2019–2021 -hanke
Tekoja Karjalasta Poikkitieteellisyys korostuu, nykypäivän karjalaisuus kiinnostaa Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön apurahoja tieteeseen, taiteeseen ja kulttuuriharrastustoimintaan haki marraskuun haussa 250 hakijaa. Saman verran hakemuksia on odotettavissa keväällä, kun opiskeluapurahat tulevat hakuun toukokuussa. Tieteen, taiteen ja kulttuuriharrastusten apurahoja jaetaan tänä vuonna yhteensä 460 000 euron verran. Karjalaisen… Lue lisää »Apurahojen jakaminen Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiössä
Tekoja Karjalasta Taiteessa näkyy karjalainen sielunmaisema Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön yli 500 teoksen taidekokoelma on kattava katsaus pohjois- ja eteläkarjalaiseen kuvataiteeseen. Tekoja Karjalasta -sarjassa esittelemme tekijöitä ja hankkeita, jotka ovat saaneet Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön apurahan vuonna 2018. Valtaosa Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön taidekokoelmasta on lahjoitusten ja perintöjen… Lue lisää »KKES:n taidekokoelma
Tekoja Karjalasta Rokumentti tuo tarinoita ja säveliä maailmalta keskelle Joensuuta Rockelokuvafestivaali Rokumentti on järjestetty marraskuun synkkyyden keskellä jo neljätoista kertaa. Tapahtuma tuo yli viisi tuhatta kävijää nauttimaan viideksi päiväksi musiikin, popkulttuurin ja yhteiskunnallisten teemojen ympärille rakentuneista elokuvista. Tekoja Karjalasta -sarjassa esittelemme tekijöitä ja hankkeita, jotka… Lue lisää »Rokumentti
Tekoja Karjalasta Kaukopartiomiehen tarinat herättivät kiinnostuksen sotahistoriaan Matti Kosonen tekee tutkimusta, joka valottaa Suomessa viime sotien aikaan tehtyä vakoiluntorjuntaa. Vaikeasti saatavan aineiston keruu kesti vuosikymmeniä, ja viimein on kirjoitustyön aika. Tekoja Karjalasta -sarjassa esittelemme tekijöitä ja hankkeita, jotka ovat saaneet Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön apurahan vuonna… Lue lisää »Matti Kosonen
Tekoja Karjalasta Puhuva kuusi kertoo vieraan kohtaamisesta Motoran uudessa tanssisadussa näkyvät suomalaiset kansansadut ja luonto. Tekoja Karjalasta -sarjassa esittelemme tekijöitä ja hankkeita, jotka ovat saaneet Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön apurahan vuonna 2018. Yhdessä tekemisen ilo huokuu katsojalle asti, kun Motora esiintyy. Samanlainen henki on syyskuisena lauantaina… Lue lisää »Motoran Puhuva kuusi -tanssisatu
Tekoja Karjalasta Ukin antama markka herätti keräilijän Pian 50 vuotta täyttävä Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry kokoaa juhlakirjaa. Tekoja Karjalasta -sarjassa esittelemme tekijöitä ja hankkeita, jotka ovat saaneet Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön apurahan vuonna 2018. Ukin antama markka vuodelta 1865. Jonnekin laatikon pohjalle se oli ukilla jäänyt ja… Lue lisää »Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry
Tekoja Karjalasta Uudistusmielisen miehen perintö Kitee-seuran vetämässä projektissa syntyy dokumentti, joka kertoo, miten teollisuusmies Nils Ludvig Arppen kädenjälki näkyy Pohjois-Karjalassa. Tekoja Karjalasta -sarjassa esittelemme tekijöitä ja hankkeita, jotka ovat saaneet Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön apurahan vuonna 2018. – Arppe oli uudistushaluinen mies, sanoo Kitee-seuran puheenjohtaja Heikki… Lue lisää »Nils Ludvig Arppe -dokumentti
Tekoja Karjalasta Joensuun Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Janne Mertanen näkee taiteella ja musiikilla olevan erityinen merkitys hyvinvoinnille. Hyvinvointia sivutaan myös Musiikkijuhliin ensimmäistä kertaa kuuluvassa keskustelupaneelissa. Tekoja Karjalasta -sarjassa esittelemme tekijöitä ja hankkeita, jotka ovat saaneet Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön apurahan vuonna 2018. Joensuun konservatorion sali on hiljainen… Lue lisää »Piano soi ja koskettaa
Tekoja Karjalasta Hirret kertovat historiasta: Liisteiden päällä on tuohet ja päällimmäisenä malkapuut, luettelee Heikki Ovaskainen ja osoittaa savupirtin kattoa. 170-vuotiaan hirsisen Ikäpirtin pienestä sisätilasta ison osan vie massiivinen kiuasmallinen uuni. Aikanaan pienessä savupirtissä saattoi nukkua 15 ihmistä lapsista vanhempiin, isovanhempiin ja vieraisiin. Tulisijassa ei ole… Lue lisää »Murtovaaran talomuseo