Keskipäivän aurinko loistaa Lieksan yllä. Olemme saapuneet Vuonislahden kylälle (28 km Lieksan keskustasta), Paateriin, joka on kuvanveistäjä Eva Ryynäsen (1915–2001) taiteilijakoti. Paikka käsittää ateljeen, kodin, Paaterin kirkon sekä Galleriakahvilan. Yhdessä ne muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden, jossa toimii nykyisin Ryynäsen taiteellista perintöä vaaliva kotimuseo.
Pielisen museon museonjohtaja Mikko Kero (FM) odottaa kahvilassa. Hän tervehtii ja kutsuu peremmälle. Kero on mukana tuottajana Pielisen museon kehittämishankkeessa, jossa tuotetaan dokumenttielokuva Eeva Ryynäsen taiteellisesta perinnöstä.
– Eva Ryynäsen taiteilijakoti Paaterin kehittämiseen liittyvällä dokumenttielokuva-hankkeella pyritään lisäämään Ryynäsen taiteellisen perinnön ja hänen ateljeekotinsa Paaterin tunnettavuutta sekä kehittämään Paaterin museokohteen palveluja, Kero kertoo.
Käännekohta uralla tapahtui vuonna 1974
Kuvanveistäjä Eva Ryynänen oli omaleimainen kuvanveistäjä ja hänestä voi kuulla edelleen hyvin värikkäitäkin tarinoita. Ryynänen valmistui Suomen taideakatemiasta vuonna 1939, juuri ennen toista maailmansotaa, ja avioitui sodan lopulla Paavo Ryynäsen kanssa vuonna 1944.
Ryynäset asuivat seitsemän ensimmäistä vuotta Paavon rakentamassa saunamökissä Sammaljoen rannalla. 1950-luvun alussa valmistui varsinainen päärakennus, jolloin Eva alkoi tekemään harrastuksena puuveistoksia. Käännekohta uralla tapahtui vuonna 1974, jolloin Amos Andersonin taidemuseo kutsui Ryynäsen työt näyttelyyn Helsinkiin. Näyttely oli menestys ja työtarjouksia tuli runsaasti. Näin Ryynäsen pariskunta päätti antautua täysin taiteelle. Eva toimi kuvanveistäjänä ja Paavo hänen oikeana kätenä.
Uransa aikana Eva Ryynänen teki yli 500 veistosta. Materiaalina hän käytti puuta. Veistosten aiheita olivat lapset, eläimet, luonto ja maalaistalon askareet. Eva Ryynäsen taiteellisen perinnön vaaliminen on keskittynyt nykyisin Paateriin, jossa vierailee vuosittain noin 10 000 kävijää.
-Evan elinaikana Paaterissa vieraili 30 000 – 70 000 kävijää vuodessa. Uskon kuitenkin, että tuleva dokumentti lisää suuren yleisön kiinnostusta Eva Ryynäsen taiteellista perintöä ja Paateria kohtaan. Sen avulla meillä on mahdollisuus kääntää Paaterin vetovoima uuteen nousuun. Dokumentin TV-levityksen avulla pystymme tavoittamaan satojatuhansia ihmisiä, Kero arvioi.
Haasteena on ollut lähinnä Suomen ja Pohjois-Karjalan lyhyt kesä
Tänä vuonna (2022) Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö on myöntänyt 3 500 euron tuen Eva Ryynäsestä ja Paaterista kertovaan dokumenttielokuvaan. Apurahalla katetaan tuotantokuluja. Elokuvan kokonaiskustannusarvio on yhteensä noin 50 000 euroa. Dokumentti tulee olemaan 20 minuutin pituinen ja se käsittelee kuvanveistäjä Ryynäsen ja hänen puolisonsa Paavo Ryynäsen elämäntarinaa.
-Elokuvan roolisuorituksista vastaavat teatteri-ilmaisun ohjaaja Kirsikka Leino ja opiskelija Sara Lammi. He kiertelevät Paaterissa ja keskustelevat Evan taiteesta. Tämän lisäksi elokuvassa käytetään vanhempaa kuva-aineistoa 1970-1990-luvuilta. Työryhmään kuuluvat lisäksi käsikirjoittaja Sirpa Sulopuisto (FM), ohjaaja/kuvaaja sotakamreeri Raimo Salo sekä musiikista vastaava Tellu Turkka. Lisäksi yhteistyökumppanina on Lieksan Vuonislahdessa toimiva Kulttuuriyhdistys Pielisen Lumo ry. Yhdistyksen väki on osallistunut hankkeeseen monin eri tavoin, Kero lisää.
Elokuva on edennyt tähän asti suunnitelmien mukaisesti. Käsikirjoitus on saatu valmiiksi ja pääkuvauksia on tehty heinäkuun 2022 aikana. Vastoinkäymisiä ei ole ollut. Haasteena on ollut lähinnä Suomen ja Pohjois-Karjalan lyhyt kesä. Kuvaukset on keskitettävä suppealle ajanjaksolle, jolloin Paaterin jatkuvasti muuttuvat luonto on suurin piirtein samanlainen.
Dokumenttielokuvan on tarkoitus valmistua vuonna 2023. Elokuva tulee esitykseen Suomen kansallisille TV-kanaville ja Paaterin museokohteeseen. Sen levityksestä on toistaiseksi aiesopimus jakeluyhtiön kanssa.
-Elokuva on suunnattu 1980-luvulla ja sen jälkeen syntyneelle sukupolvelle, jolta puuttuu omakohtainen suhde Eva Ryynäseen ja Paateriin. Tähtäämme julkaisua toukokuuhun 2023, jolloin se tukisi vuoden kesäsesonkia, Kero perustelee.
Dokumenttielokuvat ovat Keron mukaan mielenkiintoinen mahdollisuus kehittää museokohteiden palvelutarjontaa ja markkinointia. Hän uskoo hankkeesta saatujen kokemusten vaikuttavan myös muiden Pielisen museon kohteiden kehittämisessä. Elokuva on tärkeä myös Paaterin pedagogisen tarjonnan kehittämisen kannalta.
Hetki on kulunut nopeasti ja pian Paateriin ovat saapuneet myös kuvausryhmä. Sää on kirkas ja otollinen. Kuvaukset käynnistyvät ja kamera alkaa käymään.