Syksyinen ruska hehkuu kauniisti Puu-Juuassa. Kuvataiteilija Jósefina Alanko on saapunut Taitokartanon yläkerrassa sijatsevaan pieneen työhuoneesensa. Alangon ohella kartanossa työskentelee lisäksi muun muassa useampi ompelija.
Alangon työhuoneen ohella yläkerrassa sijaitsee myös muun muassa isompi sali, jossa järjestetään erilaisia vapaa-ajan toimintoja. Alanko hyödyntää tilaa suunnitellessaan esimerkiksi näyttelyitä. Juuan ohella hänellä on myös muita työhuoneita.
-Mulla on tällä hetkellä useita työhuoneita, joissa työskentelen. Teen töitä myös Joensuussa. Työskentelen myös paljon ulkomailla ja mulla on työhuone Puolassa, jossa vietän paljon aikaa, koska mun puoliso asuu siellä, Alanko täydentää.
Taiteilijan työ on hyvin monipuolista ja vaihtelevaa
Jósefina Alangolle kuvataide on ollut sydämen asia jo pienestä pitäen. Alanko on kouluttautunut useassa eri paikassa suorittaen aluksi taideopintoja Lahden kansanopistossa, josta matka jatkui Kankaanpään taidekouluun. Kankaanpäästä Alanko siirtyi Madridiin (Espanja) ja tämän jälkeen Puolaan. Taiteessa hän keskittyy taidemaalaukseen ja keramiikkataiteeseen.
-Käytän maalauksessa esimerkiksi paljon tekstiilejä ja sitten ihan sellaisia rakennus- ja luonnonmateriaaleja, mikä resonoi mun omissa töissä ja ilmaisussa. Keramiikassa puolestaan keskityn hyvin paljon lasitteisiin ja niiden sekoittamiseen, Alanko kertoo.
Taiteilijan työ on Alangolle hyvin monipuolista ja vaihtelevaa. Hän nauttii työstään, vaikka se vaatii paljon aikaa ja ajatustyötä.
-Moni ajattelee helposti, että taidemaalari maalaa päivät pitkät, mutta tosiasiassa se on vain murto-osa koko työstä. Työhön liittyy muun muassa paljon kirjoittamista, kirjojen lukemista, valmisteluja, näyttelyissä käyntejä ja niiden suunnittelua, Alanko avaa.
Tänä vuonna (2022) Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö on myöntänyt Alangolle 13 000 euron tuen taiteelliseen työskentelyyn. Apuraha mahdollistaa esimerkiksi tarvikkeiden hankkimisen, mikä hänen työssään on suurin ja merkittävin menoerä.
-Olen pystynyt keskittymään apurahan ansiosta täysin työn tekemiseen, Alanko iloitsee.
Tällä hetkellä Alanko työstää sarjaa, joka on saanut alkunsa tämän vuoden aikana. Sarja on inspiroitunut sisään- ja ulospäin kääntyneistä taskuista.
-Idea tulee turvallisuuden ja turvattomuuden tunteesta, joka on alleviivaantunut juurikin näinä aikoina, kun Ukrainassa on sota täydessä vauhdissa. Sitten on ollut myös tämä koronaviirus. Elämä on ollut aika ennakoimatonta. Epävarmuuden tunne ja myöskin juurettomuus ovat olleet hyvin läsnä, Alanko pohtii.
Se on sellainen asia, mitä mä en välttämättä suoraan tuo esille taiteessa
Karjalaisuus on osa Alankoa ja se näkyy myös hänen taiteessa. Alangolla on karjalaiset juuret molemmilta puolilta.
-Se on sellainen asia, mitä mä en välttämättä suoraan tuo esille, mutta kyllä se aina pilkahtaa esiin. Toki mulla on myös ollut aiheita, jotka ovat ammentaneet paljon mun karjalaisista juurista. Tein esimerkiksi viime talvena Tohmajärven kirjastoon julkisen taideteoksen, jonka päämateriaalina toimivat 300 karjalanpiirakkakaulinta eli pulikkaa, Alanko naurahtaa.
Juuriensa ohella karjalaisuus tulee Alangon taiteessa esille myös hänen käyttämiensä materiaalien kautta. Esimerkiksi pellavasta tulee voimakas tuoksu, jonka hän yhdistää vahvasti sukunsa historiaan sekä karjalaisiin juuriin.
Tulevaisuus näyttää tällä hetkellä Alangolle jännittävältä monella tasolla, mutta hyvällä tavalla. Uusia teoksia on suunnitteilla ja uusia asioita tulee koko ajan.
-Odotan itsekin mielenkiinnolla, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Toivon, että voin välittää taiteeni kautta erilaisia kokemuksia, Alanko päättää.
Vaikka Alangon työhuone on pieni, sinne on mahtunut yllättävän paljon asioita. Huoneen hyllykkö on täynnä erilaisia materiaaleja ja sieltä pilkahtaa myös muutama teos. Seiniä koristavat erilaiset taulut ja on huoneessa nähtävillä myös keskeneräisiä töitä, joiden pariin Alanko on siirtymässä.
Aamupäivän säteet valaisevat huonetta. Päivä on täynnä mahdollisuuksia.
