Joensuusta on 6-kerroksisen Pihapetäjän vauhdittamana tullut varsinainen puukerrostalorakentamisen unilukkari – pioneerityötä osaamisen kartuttamiseksi, sitten innovatiivinen puukerrostalo, jatkoksi mahdollisesti 14-kerroksinen tornitalo. Mitä seuraavaksi? Puukerrostalojen gryndausta ja valtakunnallisia osaamiskeskittymiä luomaan, vastaa Karelia-ammattikorkeakoulun erikoisasiantuntija Timo Pakarinen.
– Puukerrostalorakentamista on Joensuussa puskettu eteenpäin kymmenisen vuotta. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön rohkeudella ja kaukonäköisyydellä on ollut valtavan suuri merkitys koko puurakentamisen ilmapiirille, Timo Pakarinen tietää.
Pielisjoen yli kaareutuvan Ylisoutajan sillan kupeeseen on suunnitteilla 14-kerroksisen opiskelijoiden vuokratalo Light House Joensuu. Tornitalo on parhaillaan urakkalaskennassa ja projektin etenemisestä on tietoa luvassa helmikuun aikana. Teknistä estettä puutornitalon rakentamiselle ei ole.
– Monesti olen itsekin lukenut E1:n paloturvallisuusmääräyksiä. Niin minulla kuin monella muullakin oli uskomus, että määräysten mukaan voi rakentaa enintään 8-kerroksinen puukerrostalo. Vaan eihän se niin ole! Piti palokonsultin rautalangasta vääntää, että toiminnallisen palomitoituksen kautta myös korkeampien rakennusten paloturvallisuuden voidaan osoittaa täyttyvän määräysten mukaisesti. Toiminallisen palomitoituksen suunnittelun lähtöoletus on, että riskitaso vahingolle on noin kerran 800 000 vuodessa. Tämän vaatimuksen tulee täyttyä myös 14-kerroksisessa tornitalossa.
Tiedon kautta eteenpäin
Paloturvallisuusasia on Timo Pakarisen mukaan oivallinen esimerkki siitä, mikä merkitys on tiedolla. Karelian viime vuonna päättynyt Bino – puurakentamisen osaamisen siirtohanke osoittautui oivalliseksi tiedon kartuttamisen työkaluksi.
– Vuodenvaihteessa päättyneen hankkeen tärkein tavoite oli puurakentamisen edistäminen. Lähdimme fokusoidusti kasvattamaan osaamista palikka kerrallaan. Tieto lisääntyi, luulot karisivat ja pääsimme kiinni oikeisiin kysymyksiin ja konkretiaan.
Kannattavaa liiketoimintaa
Puukerrostalojen perustajaurakointi eli gryndaus on seuraava tärkeä asia, joka veisi puukerrostalorakentamista eteenpäin. Pakarinen ymmärtää rakennusliikkeiden muutoshuolen tilanteessa, jossa rakentamisen painopiste siirtyy tontilta tuotantohallin seinien sisäpuolelle. Teollisen rakentamisen etuja ovat muun muassa perinteiseen rakentamiseen verrattuna lyhyempi rakentamisen aika työmaalla, kustannustehokkuus, tasalaatuisuus ja hyvä kosteudenhallinta. Tulevaisuudessa rakentaminen tulee yhä vahvemmin olemaan rakennuspaikalla tapahtuvaa kokoonpanoteollisuutta, jossa arvoverkostot korostuvat.
– Ansaintalogiikka muuttuu, kokonaisuutta pitää ajatella uudella tavalla. Totunnaisia rajoja on uskallettava ylittää. Ne, jotka sen ensimmäisenä oivaltavat, kuuluvat tulevaisuuden markkinan voittajiin.
Ammattikorkeakoulu käynnisti kuluvan vuoden alussa Bino-hankkeelle jatkoa. Seuraavan kahden vuoden aikana kehitetään puurakentamisen arvoketjua, tavoitteena on osaamisklustereiden synnyttäminen.
– Rakennesuunnittelu, rakennusliike, puuosatoimittaja ja arkkitehtuuri muodostaisivat hyvän klusterikokonaisuuden. Osaamisen kautta toteutusmallista on mahdollista hioa kustannustehokas. Vähintään yksi tällainen klusteri halutaan juurruttaa myös Pohjois-Karjalaan.
Tutkimustyö jo täydessä vauhdissa
Puukerrostalon painumisessa ensimmäiset sata päivää ratkaisevat, väittää yksi Suomessa vielä julkaisematon tutkimus. Kriittisen sadan päivän jälkeen painuminen lakkaa ja talo saattaa jopa kasvaa. Miten asian laita on Joensuun Pihapetäjässä, sitä tutkitaan Karelia-ammattikorkeakoulun yhdessä opinnäytetyössä.
– Puukerrostalon painumista haluamme tutkia jo ihan siitäkin syystä, että painumista pidetään yhtenä kriittisenä puukerrostalon ominaisuutena, Karelia-ammattikorkeakoulun erikoisasiantuntija Timo Pakarinen kertoo.
Painumisen mittaamista varten Joensuun Pihapetäjän elementteihin on kiinnitetty keltaisia prisma-tarroja. Tarrat ovat mittauspisteitä, joita seurataan toistuvin lasermittauksin. Kyse ei ole perustusten painumisesta, vaan esimerkiksi mahdollisesta äänieristekumien painumisesta sekä itse puumateriaalien muodonmuutoksista.
Toisessa opinnäytetyössä tutkitaan puukerrostalon rakennusfysikaalista toimintaa. Seiniin ja myös rakennuksen alapohjaan betonin ja puun väliin on asennettu yhteensä kymmenkunta anturia. Anturit tuottavat lahjomatonta dataa muun muassa lämpötilasta ja kosteudesta. Anturit mahdollistavat seurannan vuosiksi eteenpäin.
Kolmannessa jo käynnistyneessä tutkimuksessa selvitetään puukerrostalon sisäänvedettyjen parvekkeiden mahdollisia kylmäsiltoja ja niiden vaikutuksia.
– Suunnitteilla on jo neljäskin opinnäytetyö, joka tulee perustumaan rakentamisessa mukana olleiden toimijoiden haastatteluihin ja kyselyihin. Tavoitteena on kerätä mahdollisimman avointa tietoa rakennuttajalta, rakennusliikkeeltä, suunnittelijoilta ja kaikilta prosessissa mukana olleilta työn etenemisestä – haasteista, onnistumisista, vaikeuksista. Parhaimmillaan kertyvä tieto on olennainen osa koko oppimisprosessia, Pakarinen pohtii.
Karelia-ammattikorkeakoulu aikoo jatkaa Joensuun Pihapetäjän seurantaa käyttö- ja ylläpitotutkimuksin vuosien ajan rakennuksen valmistumisen jälkeen.
Harkittua profiloitumista
Karelia-ammattikorkeakoulusta valmistuu vuosittain noin 40 rakennusinsinööriä. Koulutus kestää neljä vuotta. Valmistuneista valtaosa sijoittuu nopeasti työelämään.
Ammattikorkeakoulujen rakennusinsinöörikoulutusta on aika ajoin kritisoitu siitä, että koulutuksessa puurakentamisen osuus jää turhan kapeaksi. Kareliassa puurakentamisen painoalalla keskitytään puu- ja puupohjaisiin kuitumateriaaleihin ja niiden käyttöön rakentamisessa. Erikoisasiantuntija Timo Pakarinen ymmärtää kritiikin, mutta kehottaa katsomaan asiaa holistisemmin.
– Tosiasia on, että puurakentaminen on ollut Suomessa suuren mittakaavan rakentamisessa paljon pienemmässä roolissa kuin betoni rakenteet. Siinä mielessä koulutuksen painotus on ollut ihan perusteltua. Toki puurakentamisen osuuden lisäämistä koulutuksessa on varmasti aiheellista pohtia. Tulevaisuus näyttää, miten rakennusalan yritykset ottavat puurakentamisen omakseen. Juuri nyt kehitys näyttää hyvältä.
Valtakunnallisesti alan koulutusta on moitittu myös päällekkäisyydestä ja pirstaleisuudesta; koulutuksen ja osaamisen keskittämistä peräänkuulutetaan.
– Karelia-ammattikorkeakoulussa puurakentaminen on yksi koulutuksen painopistealue, mikä näkyy myös meidän tutkimus- ja kehitystoiminnassamme. Profiloituminen ja omien vahvuuksien löytäminen on perusteltua – eikä vähiten siksi, että Suomen korkeakoulukenttä on murroksessa, Pakarinen toteaa. Myös opetus- ja kulttuuriministeriö on kannustanut Kareliaa pitämään puurakentamisen lippua ylhäällä.
Puurakentamisen painoalan soveltavalla tutkimuksella ja koulutuksella pyritään edistämään teollista puurakentamista ja alan uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä. Tässä nimenomaisessa tavoitteessa Joensuun Pihapetäjä – Joensuun ensimmäisenä yli 2-kerroksisena puukerrostalo – on äärimmäisen tärkeä rakennusprojekti. Tuuleen huutelun sijasta tarjolla on konkreettisia näyttöjä.
Tekstit: Sirkka-Liisa Aaltonen
