Hyppysissä on fantastinen tilaisuus! Joensuun ensimmäinen 6-kerroksinen puukerrostalo on Karelia-ammattikorkeakoululle loistava tutkimuslaboratorio. Mikä voisi olla parempaa kuin opettaa opiskelijoita todellisen rakennuskohteen kautta! Kaiken lisäksi Joensuun Pihapetäjä nousee lähelle, reilun kilometrin päähän Wärtsilän kampuksesta. Työmaalla on helppo pistäytyä, kun opinnot sitä vaativat. Tieto Karelia-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysympäristöstä on kiirinyt alan ammattilaisten korviin. Tekemisiämme tullaan seuraamaan tarkasti.
Joensuu on Euroopan metsäpääkaupunki. Meillä on metsäalan opetusta ja tutkimusta, metsäteollisuutta ja – teknologiaa. Ennen muuta meillä on metsää – merkittävin raaka-aineemme, vieläpä uusiutuva. Seutukunnan ja koko Suomen etu on, että pystymme hyödyntämään tätä raaka-ainetta mahdollisimman pitkälle jalostettuna. Euroopan metsäpääkaupungin on välttämätöntä antaa todellisia näyttöjä myös puurakentamisessa.
Joensuun Pihapetäjä on loistava tutkimuslaboratorio
Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön päätös rakentaa kerrostalo puusta tehtiin keväällä. Kerrostalon pohjatyöt käynnistyivät elokuun alussa. Viime kuukaudet myös ammattikorkeakoulussa puukerrostalo-hanketta on työstetty eteenpäin. Toistaiseksi plakkarissa on pääotsikkotason perussuunnitelma, sitä tarkentavia tutkimussuunnitelmia sekä useita opinnäytetyön aiheita. Tutkimusorganisaatiossa yhdistyy rakentamistaloudellinen näkökulma, rakenteiden tutkimuksen ja rakennusmateriaalien asiantuntijuus, puurakentamiseen liittyvä tuotekehitys, CLT-materiaaliin perehtyneisyys, puurakentamiseen liittyvä ääni- ja paloturvallisuus sekä laboratoriotyöskentely.
Konkreettisia tutkittavia asioita ovat kosteus, lämpötila, painumatiedot, työmaatoteutukseen liittyvät kysymykset, rakennuksen ylläpitokulut ja myös julkisivuverhouksen kestävyys. Puukerrostaloon asennetaan useita antureita, joiden keräämä tieto välittyy langattomasti meille. Antureita asennetaan rakentamisen edetessä vaiheittain. Anturoinnin toteuttaminen ja tulosten kerääminen on jo itsessään ensimmäisen sovitun opinnäytetyön aihe.
Pystymme reaaliaikaisesti seuraamaan kerrostalon rakentamista ja koko elinkaarta hyvinkin seuraavat 5-10 vuotta, ehkä pidempäänkin. Olennaista on, että tietoa karttuu koko rakennuksen elinkaaren ajalta. Parhaimmillaan useampikin insinöörisukupolvi pääsee tekemään kohteen elinkaariseurantaa. Suotta tässä innostusta on piilotella, niin ainutlaatuinen tutkimuksen, koulutuksen ja oppimisen projekti meillä on edessä!
Kaikki rakentamiseen liittyvä tiedon ja osaamisen lisääminen hyödyttää koko toimialaa
Suomalaisessa rakentamisessa on betonin ylivoimaisuuteen luottavien joukko ja osa vannoo puun nimiin. Oikeasti betonin ja puun vastakkainasettelu on turhaa. Kaikki rakentamiseen liittyvä tiedon ja osaamisen lisääminen hyödyttää koko toimialaa, myös betoniteollisuutta. Ei ammattikorkeakoulun intressissä ole kouluttaa alalle puu-uskovaisia, mutta kylläkin mahdollisimman paljon niitä, jotka uskaltavat luottaa myös puuhun.
Samaan aikaan, kun Joensuun ensimmäisen 6-kerroksisen puukerrostalon pohjatöitä jo tehdään, Opiskelija-asunnot Joensuun Elli kaavailee peräti 14-kerroksisen puutalon rakentamista. Jo tunnusteluvaiheessa kohde kuuluu kovasti kiinnostaneen rakennusliikkeitä. Vaikuttaa vahvasti siltä, että suomalaisessa rakentamisessa mennään kohti alan murrosta. Siinä ei ole enää kyse siitä, mistä materiaalista rakennetaan tai mikä rakentamisen teknologia valitaan. Rakentamisen laatu ja kustannukset, ekologisuus, energiatehokkuus kuin myös yhä tietoisempien kuluttajien valinnat vauhdittavat alan muutosta. Rakennusalalle uudet raikkaat tuulet ovat enemmän kuin tervetulleita.
Timo Pakarinen ja Hannu Tyrväinen
Kirjoittajat työskentelevät Karelia-ammattikorkeakoulussa Joensuussa. Timo Pakarinen on puurakentamisen erikoisasiantuntijana, ja Hannu Tyrväinen on yliopettaja
