Tekoja Karjalasta: Pohjois-Karjalan museon kolmivuotisen hankkeen päätavoitteena on karjalaisen ja ortodoksisen kulttuurin havainnointi arkeologian keinoin

 

Kesä tekee hiljalleen tuloaan Joensuussa. Linnut visertävät säveliään ja aurinko sulattaa hiljalleen viimeisiä kevään lumia. Uudet tuulet puhaltavat kaupungissa, eikä vain sään osalta, vaan myös Pohjois-Karjalan museossa.

Vuonna 1917 perustettu museo on parhaillaan uudistamassa ja muuttamassa kaupungintalolle, jossa se aikanaan myös aloitti toimintansa. Uusien näyttelyiden on tarkoitus avautua vuonna 2025. Muutoksista huolimatta museon kokoelmatyö ja alueellinen vastuumuseotyö jatkuvat entiseen tapaan.

Tänä vuonna (2024) Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö on myöntänyt 35 000 euron suuruisen apurahan museon hankkeelle, jonka päätavoitteena on karjalaisen ja ortodoksisen kulttuurin havainnointi arkeologian keinoin. Pyrkimyksenä on myös tutkia ortodoksisen ja luterilaisen väestön keskinäistä vuorovaikutusta. 

Nyt myönnetty apuraha koskee kolmivuotisen hankkeen ensimmäisen vuoden osuutta, joka tulee käsittämään vanhojen ortodoksikalmistojen maastoinventoinnin. Tänä aikana kaikki Pohjois-Karjalan 70 vanhaa ortodoksikalmistoa käydään tutkimassa ja samalla niistä olevat tiedot sekä niiden nykytilaa päivitetään. Museolla hankkeen sisällöstä vastaa arkeologi ja filosofian tohtori Ville Hakamäki.

Työ arkeologina on monipuolista

Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva Ville Hakamäki on toiminut Pohjois-Karjalan museossa arkeologina vuodesta 2020 lähtien. Tätä ennen hän ehti työskennellä noin kymmenisen vuotta tutkijana Oulun yliopistossa valmistuen samalla filosofian tohtoriksi. 

Työ Pohjois-Karjalan museossa on Hakamäen mukaan monipuolista. Se käsittää koko maakunnan arkeologisen kulttuuriperinnön ja kaiken siihen liittyvän toiminnan. Valtaosa työstä on kulttuuriympäristön viranomaistyötä. 

-Minulle tulee kannanottopyyntöjä ja muita yhteydenottoja liittyen niin kaavoitukseen, metsän- ja maankäyttöön, infrahankkeisiin kuin muihin asioihin, jotka jollain tavalla liittyvät arkeologiseen kulttuuriperintöön. Sen lisäksi on erinäköistä muuta toimintaa, kuten kehittämistä ja tiedon välittämistä, Hakamäki kertoo.

Pohjois-Karjalan museolla on Hakamäen mukaan tärkeä asema. Museon merkitys on kasvanut erityisesti viime vuosina sen saatua alueellisen vastuumuseon status vuonna 2020. Museo on mukana esimerkiksi maakunnan kuntien maankäyttöhankkeissa, kaavoituksissa ja muissa vastaavissa projekteissa.

Työn ohella Hakamäen arkea värittävät perhe-elämä ja erilaiset harrastukset. Perhe asuu onnellisesti viihtyisässä Joensuun Karsikossa.

-Perheeseeni kuuluu lapsia ja puoliso. Vapaa-ajalla tulee harrastettua muun muassa lukemista, kirjoittamista sekä ulkoilua. Tykkään liikkua myös metsässä sekä käydä sienessä ja marjassa, Hakamäki toteaa.

Tarkoitus on päästä kiinni myös niihin haastavampiin kohteisiin

Pohjois-Karjalan museon ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön suhde on lämmin ja läheinen. Museo on saanut säätiöltä aiemmin tukea muun muassa kokoelmatyöhön. Molempia organisaatioita yhdistää myös tavoite vaalia ja edistää karjalaista kulttuuria. 

Säätiön myöntämä apuraha museon kolmivuotiselle hankkeelle koetaan tärkeäksi. Hakamäen mukaan hanke on tärkeä, sillä vanhoja ortodoksikalmistoja tunnetaan Pohjois-Karjalassa huonosti. Laajemmassa mielessä myös ortodoksiväestöä ja ortodoksista elämäntapaa on tutkittu arkeologisesti Pohjois-Karjalassa hyvin vähän.

-Meillä on vain joitakin epämääräisiä tietoja monista eri kohteista ja hankkeen avulla lähdetään hakemaan hiukan seikkaperäisempää ja parempaa kuvaa tästä aineistosta. Tarkoitus on päästä kiinni myös niihin haastavampiin kohteisiin ja saada niistä parempi selvyys, Hakamäki perustelee. 

Suurin osa säätiön museolle myöntämästä apurahasta kuluu arkeologi-tutkijan palkkaamiseen. Tutkija tulee työskentelemään museossa puoli vuotta tehden ortodoksikalmistojen selvitystyön ja inventoinnin. Osa on varoista on varattu puolestaan esimerkiksi matkakustannuksiin ja kaluston hankintaan.

Toimintaa ja työtä museossa riittää runsain mitoin. Myös Hakamäki palaa pian työnsä ääreen. Työ luistaa kevätauringon paistaessa ja lämmittäessä samanaikaisesti Joensuun yllä. Lämmin tuuli puhaltaa pitkin kaupungin keskustaa. Kesä on pian täällä.