Aamuaurinko säteilee valoa ja lämpöä Joensuun keskustassa. Kaupunki on herännyt uuteen aamuun. Karjalan Liiton 2. varapuheenjohtaja Outi Örn (HM & FM) on saapunut juuri Joensuun rautatieasemalle, josta matka taittuu taksin kyydissä kohti keskustaa.

Örn saapuu pian luoksemme ja istahtaa mukavasti sohvalle. Kiteestä kotoisin oleva Örn asuu tällä hetkellä Uudellamaalla, Inkoossa. Hän on toiminut liiton puheenjohtajana elokuusta 2020 lähtien ja siirtyi tämän vuoden huhtikuussa 2. varapuheenjohtajaksi (15.4) ajankäytöllisistä syistä. Tämän ohella Örn työskentelee Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT) talous- ja hallintojohtajana. Muu vapaa-aika kuluu muun muassa perheen pienempien kanssa. 

-Meillä on kotona kaksi alle kouluikäistä lasta. Heidän kanssa puuhastelu vie aikaa. Sitten, jos minulle jää joskus ylimääräistä aikaa, teen jatko-opintoja Joensuun Itä-Suomen yliopistolla oikeustieteiden laitoksella, Örn toteaa.

Totta kai myös nykypäivän toiminta merkitsee paljon

Huhtikuussa vuonna 1940 perustettu Karjalan Liitto sai alkunsa talvisodan päätyttyä, kun Karjala menetettiin Neuvostoliitolle. Liitto perustettiin ajamaan karjalaisten etuja, esimerkiksi omaisuuden korvauksiin ja asuttamiseen liittyvissä kysymyksissä. 1960-luvulla toiminnan varsinaiset tavoitteet oltiin jo hyvin pitkälti saatu ratkaistua. 

Nykyisin liitto on vahvasti karjalaisen kulttuurin harrastus- ja kansalaisjärjestö, joka keskittyy toiminnassaan karjalaisen kulttuurin ylläpitämiseen, säilyttämiseen sekä uudistamiseen. Liitto rakentuu 340 jäsenseurasta ja toiminta on valtakunnallista. Työtä riittää myös hallinnon puolella, jossa Örn on ollut vahvasti mukana. 

-Meidän liittohallitus kokoontuu noin kahdeksan kertaa vuodessa ja liittovaltuusto kaksi kertaa vuodessa. Johdin näitä kokouksia ja valmistelin niihin asioita puheenjohtaja-kaudellani. Olen ollut mukana myös monissa liiton tapahtumissa ja sisällöissä sekä kiertänyt jäsenseurojen ja -säätiöiden sekä piiri- ja liittoyhdistysten tilaisuuksissa, Örn kertoo.

Tällä hetkellä liittohallituksen puheenjohtajana toimii Martti Talja,  1. varapuheenjohtajana Pekka Määttänen ja 2. varapuheenjohtajana Outi Örn. Liittovaltuuston puheenjohtajana toimii puolestaan Pertti Hakanen, 1. varapuheenjohtajana Kirsi Mononen ja 2. varapuheenjohtajana Kari Pössi.

Karjalan Liitto on tärkeä tekijä ja se merkitsee Örnille paljon. Arvostusta saa erityisesti liiton lähtökohdat, sillä myös Örnin omat sukujuuret ovat luovutetuilta alueilta.

-Oman ukin kotipaikka jäi rajan toiselle puolelle. Siinä mielessä juurikin nämä liiton lähtökohdat ovat tietysti todella merkityksellisiä ja tärkeitä. Totta kai myös nykypäivän toiminta merkitsee paljon. Kyseessä on rikas ja runsas kulttuuri, Örn pohtii.

Tarkoituksena on yhdistää molempien voimat

Karjalan Liitto on tehnyt jo pitkään yhteistyötä Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön kanssa. KKES on tukenut liiton erilaisia hankkeita. Viime vuosina näitä hankkeita ovat olleet esimerkiksi luovutetun alueen hautausmaita koskevat hankkeet. 

Lisäksi säätiö on tukenut karjalan kieleen liittyvää työtä ja toimintaa. Karjalan Liitto on käynyt tämän ohella säätiön edustajien kanssa keskustelua syvemmästä yhteistyöstä. Tarkoituksena on yhdistää voimat isompien hankkeiden ja projektien osalta.

Liiton ohella myös Örnillä on läheinen suhde säätiöön. Hän on toiminut säätiön hallintoneuvoston jäsenenä vuodesta 2022 lähtien.

-Hallintoneuvosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja sen vastuulle kuuluu säätiön hallinnon ja toiminnan valvonta. Käymme läpi tilinpäätökset, toimintakertomukset ja säätiön tulevaisuuden suunnitelmat. Eli kaikki merkittävät kokonaisuudet käyvät hallintoneuvostossa. Sitä kautta myös säätiön toiminta valvotaan, Örn tarkentaa.

Karjalaisuus on liiton ydintä

Karjalan Liitossa uskotaan tulevaisuuteen. Se on saanut tasaisesti uusia jäseniä ja pystynyt tarjoamaan toimintaa eri kohderyhmille. Liiton järjestämä toiminta on samaan aikaan houkutellut mukaan yhä nuorempia jäseniä.

-Kulttuurissamme on paljon sisältöjä, jotka kiinnostavat myös uusia sukupolvia. Meillä oli esimerkiksi viime keväänä (2022) karjalan kielen verkkokursseja, joissa keski-ikä oli 27 vuotta. Se on normaalia matalampi keski-ikä meidän toiminnassa. Kiinnostusta sai myös tänä keväänä (2023) järjestetty vegetaarisen ruoan perinne-kurssi, Örn iloitsee.

Toimintaa ja työtä riittää koko ajan. Tämän vuoden osalta takana on jo muun muassa huhtikuussa (15.4) pidetty liittokokous, jossa päätettiin muun muassa liiton tulevista linjoista toiminnan ja talouden suhteen sekä valittiin liiton uusi puheenjohtajisto. 

Liitto on saanut heräteltyä henkiin tänä keväänä myös Karjala-lehden, jota julkaiseva yhtiö ajautui konkurssiin viime syksynä (2022). Vuodesta 1904 lähtien toimineen lehden julkaisuoikeudet ovat nyt liiton omistuksessa. Tärkeän osan tulevaisuutta muodostaa myös liiton monipuolinen harrastustoiminta.

-Meillä on tulossa monia erilaisia koulutuksia. On piirakka-, kieli- ja käsityökursseja ynnä muuta sekä erilaisia seminaareja. Meillä on myös joka vuosi erityinen teema ja tänä vuonna se on visuaaliset taiteet. Myös tähän liittyen on luvassa erilaisia seminaareja, Örn jatkaa.

Keskustelua riittää vielä jonkin aikaa ja seuraavaksi Örn jatkaa matkaansa maakuntajohtajan luokse. Sitä ennen hän ehtii hän pistäytymään vielä yliopiston kirjastossa. Päivä on tekemistä täynnä. Örnille karjalaisen kulttuurin vaaliminen on tärkeää. Hän toivoo, että karjalaisuutta tuotaisiin esille mahdollisimman monipuolisesti.

-Monesti ihmiset ajattelevat, että karjalainen kulttuuri on yhtä kuin karjalanpiirakat tai karjalanpaisti, mutta kyllähän se paljon monimuotoisempaa. Toivoisin, että ihmiset löytäisivät sen rikkauden, mitä karjalaiseen kulttuuriin sisältyy, Örn päättää.