Pino tuoreita kirjoja odottaa kirjastohuoneen pöydällä lukijaansa. Kalle Laakkonen kertoo, että kirjat siirtyvät hyllyyn usein vasta sen jälkeen, kun ne on luettu. Hän itse viihtyy enimmäkseen elämäkertojen ja tietokirjojen parissa, vaikka herkutteleekin toisinaan kaunokirjallisuudella.
Laakkonen edustaa tunnetun joensuulaisen yrittäjäperheen nuorta sukupolvea. Hän omistaa yhdessä sisarustensa kanssa Laakkonen Kapital Oy:n ja toimii sen hallituksen puheenjohtajana.
Loppuvuodesta 2025 Laakkonen valittiin Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön hallintoneuvostoon. Hänen tavoitteenaan on tuoda säätiön toimintaan opiskelijakaupungin nuorten asukkaiden toiveita, haasteita ja näkemyksiä.
– Uskon, että tällaisena 26-vuotiaana nuorena miehen alkuna minulla on erittäin hyvä kosketuspinta suunnilleen saman ikäisiin opiskelijoihin. Uskon myös, että olen melko matalalla kynnyksellä lähestyttävissä, Laakkonen arvioi.
– Loppupeleissä me nuoret olemme ne, jotka tulevat tulevaisuudessa määrittämään sen, mitä karjalainen kulttuuri on.
Avoimuuden puolestapuhuja
Laakkosen ajatuksissa karjalaisuus on ennen kaikkea tapa toimia. Karjalaiset tunnetaan perinteisesti vieraanvaraisuudestaan, ja tulijat verisukulaisista puolituttuihin kestitään kunnolla yösijaa unohtamatta.
Myös periksiantamattomuus ja avoimuus ovat juurtuneet nuoren miehen selkärankaan pienestä pitäen. Yrittäjäperheessä koti- ja työasioiden välinen raja on aina ollut häilyvä, ja siksi sekä hyvistä että huonoista asioista on täytynyt oppia puhumaan suoraan.
Laakkonen haluaa omalla panoksellaan edistää avointa keskustelukulttuuria myös säätiön toiminnassa.
– Minulle avoimuus näyttäytyy pääsääntöisesti rehellisyytenä. Jokainen asia käsitellään niin kuin ne ovat, hän kertoo.
– Hallintoneuvostossa ei välttämättä tarvitse asua yhdessä, mutta jotta keskustelu olisi mahdollisimman avointa, niin kaikkien tulee olla rehellisiä ja rohkeita, kun tuomme omia mielipiteitämme esiin.
Säätiön tuen merkitys korostuu vaikeina talousaikoina
Itä-Suomi on viime vuosina noussut otsikoihin eri syistä, mutta positiivisessa valossa vain harvakseltaan. Kalle Laakkonen toivoo alueelle talouskasvua, mutta huomauttaa, että lähtökohdat ovat monella tapaa haastavat. Menestyminen täällä, kaukana kaikesta, vaatii merkittävää päämäärätietoisuutta ja uskallusta.
– Mutta minä näen sen niin, että tämä meidän periksiantamattomuutemme on seurausta siitä, että Itä-Suomi on maantieteellisesti heikommassa asemassa verrattuna esimerkiksi Etelä-Suomeen tai rannikkoseutuun, hän pohtii.
Vallitseva taloustilanne on johtanut kulttuuriin kohdistuviin julkisen tuen leikkauksiin, mutta myös pakottanut kuluttajia karsimaan kulttuurielämää rikastuttavista hankinnoistaan. Siksi juuri tässä ajassa kolmannen sektorin rooli kulttuurin tukijana korostuu.
Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö on alueellisesti merkittävä tieteen, taiteen ja kulttuurin tukija, ja vuonna 2025 säätiö myönsi apurahoja yhteensä noin 600 000 euron edestä.
– Näen, että tulevien vuosien aikana Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön jokavuotiset tukipanokset tulevat nousemaan jopa arvoon arvaamattomaan, Laakkonen alleviivaa.