Tunnen Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön kohtuullisen hyvin ja olen seurannut sen toimintaa. Erityisesti itseäni on kiinnostanut säätiön apurahapolitiikka.
Jonkinlainen kiinnostus ja palo jäi elämään, kun jäin pois Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan rahaston asiamiehen tehtävistä. Tunnen hyvin apurahojen jakoon liittyvät asiat, ja kun minua sitten pyydettiin mukaan toimintaan, suostuin.
Kysymys säätiön rahavirroista ja sitä kautta kulttuuriin käytettävien apurahojen lisäämisestä on varmasti pohdintaa herättävä kysymys. Kannattaa miettiä, kumpi on vaikuttavuuden kannalta parempi, yksittäisten apurahojen määrien kasvattaminen vai mahdollisimman laajalle levitettävien pienempien apurahojen jakaminen.
Näin uutena hallituksen jäsenenä on vaikea ottaa kantaa säätiön linjauksiin jatkossa, vaan aluksi on perehdyttävä säätiön toimintatapaan ja kulttuuriin. Tosin näin mielikuvatasolla säätiö voisi ehkä miettiä sitä, missä määrin on mahdollista siirtää painopistettä historian tutkimisesta enemmän nykypäivään.
Se, että säätiön hallituksessa on nimekkäitä edustajia sekä liike-elämästä että akateemisesta maailmasta, täydentää mielestäni hyvin säätiön toimintaa – erityisesti kun omaisuuden hoito on vahvasti hallinnon ja toimihenkilöiden käsissä. Kun hallituksessa on eri alan ihmisiä eikä vain akateemikoita, myös näkemykset rikastuvat.
Molemmat vanhempani ovat kotoisin Pohjois-Karjalasta, ja olen täysin karjalainen. Itse tosin olen syntynyt Lapualla ja asuin siellä kuusi ensimmäistä vuotta. Sieltä on minulle jäänyt tietty lukkarinrakkaus pohjalaiseen huumoriin ja suorapuheisuuteen.
Koulut olen käynyt Joensuussa. Opiskelin Helsingissä, minkä jälkeen palasin jälleen tänne. Koen karjalaisuuden positiivisena. Me kuitenkin helposti vähättelemme itseämme ja heikennämme sillä tavalla brändiämme. Tarvitaan mukaan hieman pohjalaista uhoa.”
Tuomo Vatanen on kontiolahtelainen varatuomari ja asianajaja ja Asianajotoimisto Surakka Oy:n osakas. Lisäksi hän toimi 25 vuoden ajan Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan rahaston asiamiehenä. Tuomo harrastaa muun muassa lukemista, Italiaa ja italian kieltä.
Tuomon motto on: “Hyvät neuvot eivät ole kalliita.”