Tekoja Karjalasta
Puhuva kuusi kertoo vieraan kohtaamisesta
Motoran uudessa tanssisadussa näkyvät suomalaiset kansansadut ja luonto. Tekoja Karjalasta -sarjassa esittelemme tekijöitä ja hankkeita, jotka ovat saaneet Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön apurahan vuonna 2018.
Yhdessä tekemisen ilo huokuu katsojalle asti, kun Motora esiintyy. Samanlainen henki on syyskuisena lauantaina Joensuussa Papinkadun salissa, kun tanssisatu Puhuvan kuusen harjoitukset ovat käynnissä.
– Tanssista ei saa kadota se tanssijoiden välinen yhteys. Jos se katoaa, niin sitten se ei ole enää kansantanssia, koreografi Hilppa Herd sanoo.
Helmikuussa 2019 Joensuussa ensi-iltansa saavassa tanssisadussa tanssii joukko 13–16-vuotiaita motoralaisia.
– Heillä on jo yhteistä historiaa Motoran kautta, ja sitäkin on pidettävä yllä… Se on muutakin kuin vain tekniikkaa, Herd miettii.
Motoran ohjaaja Netta Puhakka myötäilee: Motorasta välittyy aina iloisuus.
– On mukava tanssia ja mukava päästä lavalle, ja se näkyy. Se tulee sisältä, Puhakka hymyilee.
Rouheus on kansantanssille ominaista
Puhuvan kuusen lähtökohtana ovat suomalaiset kansansadut, uskomukset ja mytologia. Sadussa seikkailee ihmisiä ja tuttujen eläinsatujen hahmoja. Keskiössä on kuusi, joka havainnoi elämää ympärillään.
Koreografi Herdin mukaan tanssisatu välittää suvaitsevaisuuden ja vierauden ymmärtämisen teemaa.
– Se, mikä ei ole tuttua, on meille usein pelottavaa. Se on ihmiseen sisäänrakennettua. Ja kun sitä vierasta lähestyy rohkeasti ja avaralla mielellä, tai seikkailuhengellä kuten tässä tanssisadussa, niin voi löytää jotakin yllättävää, Herd sanoo.
Suomalaisen luonnon kauneus ja rouheus näkyvät liikekielessä.
– Kun ohjaan, minun ajatukseni ovat koko ajan metsässä. Sellainen luonnonläheisyys ja rouheus on myös luonteenomaista kansantanssille.
Esityksiä päiväkoteihin ja kouluihin
Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö on myöntänyt Motoralle apurahan Puhuva kuusi -tanssisadun tekemiseen.
Motora on myös vuokrannut Papinkadun harjoitustilan Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä ja remontoinut tilan tanssisaliksi.
Suunnitelmissa, joskin ei vielä varmistunutta, on viedä Puhuva kuusi -esitys muun muassa Nuorisoseurojen valtakunnalliseen Lasten Kalenat -tapahtumaan kesäkuussa 2019.
Myös muita lisäesityksiä järjestetään tilausten mukaan, ja Motora etsii yhteistyökumppaneita, joiden kanssa teoksesta voitaisiin järjestää esityksiä päiväkodeille ja kouluille.
Kotikentällä karjalaisten tanssien parissa
Teoksen musiikista vastaa Motoran kansanmusiikkiyhtye Rälläkkä, ja musiikin säveltää Jussi-Pekka Piirainen. Ilmaisuohjauksesta vastaa teatteri-ilmaisun ohjaaja ja näyttelijä Tero Sarkkinen.
Koreografi Hilppa Herd reissaa harjoituksiin Joensuuhun Helsingistä. Hän työskentelee tanssinopettajana kansantanssin lisäksi nykytanssin parissa.
Herdille kansantanssi on yhtä aikaa elämäntapa ja työ. Molempien vanhempien työskennellessä kansantanssin opettajina Hilppa kasvoi siihen mukaan luonnollisesti.
– Kansantanssilla on vahvat juuret nuorisoseuratoiminnassa, ja sitä kautta kansantanssiin liittyy tietynlainen ”elämäntapaisuus”. Minulle kansantanssi on kuitenkin myös työ, Herd kuvailee tasapainottelua.
20-vuotias Netta Puhakka löysi itsensä Motoran salista kahdeksan vuotta sitten kansantanssia harrastaneen veljensä jalanjäljiltä.
– Motorassa olen kotikentällä, omilla juurilla, karjalaisten tanssien parissa.
Kansantanssin suosio kasvaa
Kansantanssi kiinnostaa Pohjois-Karjalassa. Motorassa on mukana noin 200 lasta, nuorta ja aikuista.
Toisin kuin monissa muissa tanssilajeissa ja seuroissa Motorassa on mukana paljon poikia ja miehiä.
– Meillä on myös miesohjaajia, jotka voivat olla nuoremmille pojille esikuvia, Netta Puhakka sanoo.
Herdin mukaan myös Helsingissä lajin suosio on nyt varovaisessa kasvussa. Helsingissä muun muassa kansantanssi- ja kansanmusiikkiryhmiä järjestävän Karjalan Nuoret -nuorisoseuran jäsenmäärä on kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti, ja tänä vuonna aktiivinen seura pokkasi Vuoden Uusmaalainen Nuorisoseura -palkinnon.
