Tekoja Karjalasta
Pyhiinvaeltaja laittaa Maarianvaaran rehevän elämän kansien väliin
Maarianvaaran kyläteos on tangokuninkaanakin tunnetun Erkki Räsäsen henkilökohtainen kertomus rakkaasta kotiseudustaan.
Tekoja Karjalasta -sarjassa esittelemme tekijöitä ja hankkeita, jotka ovat saaneet Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön apurahan vuonna 2019.
Maarianvaaralaisuus jää sieluun.
Kun Maarianvaaran Kesäteatterin näyttelijät tulevat kesäksi asumaan kylälle, heihin tarttuu palanen maarianvaaralaisuutta. Syksyn tullen se lähtee heidän mukanaan maailmalle.
Maarianvaaralaisuus näyttää elävän tiukasti myös Erkki Räsäsessä, joka pian aloittaa Maarianvaaran kyläteoksen kirjoittamisen.
Räsänen on vuoden 2001 tangokuningas, Kaavilla syntynyt ja Kaaville kiivaiden viihdevuosiensa jälkeen palannut. Nyt hän on viitisen vuotta taukoa otettuaan palaamassa Maarianvaaran Kesäteatterin lavalle Mika Waltarin kirjoittamassa “Rakas lurjus”-näytelmässä.
– Olin ollut mukana teatterissa kymmenen vuotta yhteen putkeen joka kesä. Alkoi tuntua, että voisihan sitä tehdä välillä muutakin. Tein silti musiikkia kesäteatteriin. Ja onhan minulla se kunniallinen päivätyökin Kaavilla, Räsänen kertoo ja viittaa työhönsä tuotantotyöntekijänä metallialalla.
– Mielestäni esiintyvän taiteilijan työ on sellaista, että on mukavampaa, kun siinä säilyy harrastuksenomaisuus. Että se ei ole pakollista. Paluu näyttämölle tuntuu hauskalta ja tuoreelta.
– Näytelmä on farssi. Sekin tuntuu luontevalta, hän lisää pilke silmäkulmassa.
Nuorisoseurantalolla on aivan omanlaisensa tunnelma. Erkki Räsänen esittelee talolta löytyviä aarteita.
Mutkaton Maarianvaaran henki on aina mukana
Vuonna 1905 perustettu Maarianvaaran nuorisoseura on taho Maarianvaaran Kesäteatterin taustalla. Ammattimainen teatteri tekee Maarianvaaran esitysten lisäksi vierailuesityksiä kiertäen ympäri Suomea. Kesäteatterin ja nuorisoseuratoiminnan lisäksi nuorisoseuran alaisuudessa toimii Maarianvaaran Ohjelmapaja, joka välittää ohjelmaa erilaisiin tilaisuuksiin.
Seuran historia kietoutuu teatterin ympärille, ja toiminnanjohtaja Henry Räsäsen mielestä teatterin ja kylän välillä on symbioottinen suhde.
– Alueellisesti seuralla on merkittävä rooli täällä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rajalla, Itä-Suomen keskellä. Tänne tullaan teatteriin yhä useammin kauempaakin. Tämä on Itä-Suomen kesäkulttuurikeskus, Henry Räsänen kuvailee.
Vaikka Maarianvaaran Kesäteatteri esiintyisi keskellä Helsinkiä, on mukana aina Maarianvaaran tuntu.
– Siinä on omanlaistaan suomalaisten iltamien henkeä, vanhan ajan kylähenkeä, välittömyyttä, mutkattomuutta. Rajat hämärtyvät esiintyjien ja katsojien välillä.
Syntyjään kaavilaiset Henry ja Erkki Räsänen ovat nähneet, kuinka Maarianvaaran palvelut ja kylätoiminta ovat hiipuneet vuosien mittaan. Silti ja ehkä juuri siksi teatterin ja nuorisoseuran merkitys on säilynyt.
Vuoden kyläksikin kruunattu Maarianvaara on tärkeä paikka myös kesäteatterin näyttelijöille.
Tarinat talteen kyläteokseen
Kyläteos, jonka tekemiseen Maarianvaaran nuorisoseura on saanut Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön apurahan, on Erkki Räsäsen luonnehdinnan mukaan “yhden miehen henkilökohtainen näkemys Maarianvaarasta”.
Kirjallisen teoksen tekeminen on ollut Räsäsellä mielessä jo vuosia. Laulujakin synnyinseudusta on syntynyt, joten miksi ei olisi kirjan vuoro.
Maarianvaaran kylähistoriikki on jo tehty aiemmin. Nyt on tulossa erilainen teos.
– Teos kertoo yhden miehen näkökulman rakkaaseen kotikylään ja synnyinseutuun. Tulee siinä omastakin elämästä kerrottua, mutta tarkoitus on myös taltioida niitä tarinoita, joita täällä kerrotaan, Erkki Räsänen kertoo.
Tarinoitahan riittää. Tosin ei niistä ihan kaikkia voi kertoa, Räsänen tuumii. Nyt on hauskojen ja myönteisten tarinoiden aika.
– Mielenkiintoista olisi kuulla esimerkiksi Maarianvaaraan vuosittain palaavilta marjanpoimijoilta, onko Maarianvaarasta tullut heillekin kesäisin kotikylä.
Kotiseuturakkaus näkyy Räsäsessä.
– Kun asuin muualla, minun teki mieli tehdä pyhiinvaelluksia Maarianvaaraan. Täällä eletään rehevää elämää.
