Tekoja Karjalasta

Karjalaisuuden tutkimuksessa on perinteisesti keskittynyt muun muassa laulujen, runouden ja kirjallisuuden tutkimukseen. Karjalaista kuvataidettakin on tutkittu, mutta valokuva-aineistojen tutkimus on jäänyt vähälle, vaikka valokuvat ovat yleinen väline tallentaa modernia maailmaa, Itä-Suomen yliopiston kirjallisuuden professori Risto Turunen avaa tutkimuksen taustoja.

Turusen mukaan aivan ensimmäiseksi tutkimusryhmä halusi kartoittaa kuinka paljon Karjalaa koskevia valokuva-aineistoja on ylipäätään olemassa. Jo nyt aivan tutkimuksen alkumetreillä on selvinnyt, että niitä on valtavasti.

Aineiston määrästä johtuen tutkimuksen metodologisena tavoitteena on myös kehittää suurten valokuva-aineistojen analyysimenetelmiä.

Vastakuvaa etsimässä

Toinen kunnianhimoinen tavoite tutkimuksessa on välttää perinteistä Karjala-tulkintaa ja lähteä tietoisesti etsimään aineistosta vastakuvaa 1800-luvun lopun ja 2. maailmansodan välissä syntyneelle stereotypialle karjalaisuudesta.

– Mitä muuta Karjala on kuin se kansallisromanttinen, kultainen Karjala, johon olemme tottuneet? Tiedämme, että toisenlainen kuvakin on olemassa, mutta sitä ei ole vielä tutkittu, professori Risto Turunen sanoo.

Turusen mukaan Karjala on ollut keskeisiä akateemisia tutkimusalueita niin kulttuurin- ja kirjallisuudentutkijoille kuin myös kielitieteilijöille läpi Joensuun korkeakouluhistorian.

Turusen oma rooli tutkimuksessa on tarkastella modernisoituvaa Karjalaa: millä tavoin nykyaika näyttäytyy karjalaisissa valokuvissa.

Ikkunoita tutkimattomaan menneeseen

KKES:n apuraha myönnettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina kahdelle hankkeen tutkijalle: väitöstutkija Riitta Raatikaiselle sekä FT Juri Shikaloville.

Riitta Raatikaisen väitöskirja käsittelee sitä, miten valokuvat ovat esittäneet Itä-Suomea laajemminkin kuin Karjalan osalta 1800-luvun puolivälistä nykypäivään asti.

– Oman tutkimukseni keskeisin menetelmä on valokuvien lähiluku, jossa hyvin tarkasti systemaattisen menettelytavan kautta luetaan valokuvia ja niihin kätkeytyviä merkkejä ja asioita, Raatikainen kuvailee.

Raatikainen tarkastelee tutkimuksessaan myös kuvien taustoja: millaisessa tilanteessa ja olosuhteissa kuva on otettu ja mikä on ollut sen tarkoitusperä.

– Kuvat ovat kuin ikkunoita, joiden kautta voi nähdä monenlaisia asioita. Voi valita mitä sieltä hakee: kuvat voivat paljastaa paljon esimerkiksi perheiden ja arjen historiasta, joista ei Karjalan osalta tiedetä kovin paljon, Raatikainen kertoo.

Kuvattu Karjala -hankkeen valokuva-aineistot on tuotettu Pohjois-Karjalassa sekä rajantakaisessa Karjalassa Vienassa ja Aunuksessa. Tutkimus tarkastelee sekä suomalaisia että venäläisiä kokoelmia.

Matkailu osana modernisoituvaa Karjalaa

Kuvattu Karjala -hanke tarkastelee valokuva-aineistoja myös matkailun näkökulmasta. Hankkeen johtaja Elina Arminen tutkii muun muassa millaista kuvastoa matkailun kehitys modernisoituvassa Karjalassa on tuottanut valokuviin, esitteisiin ja julisteisiin.

Tutkija Juri Shikalov keskittyy hankkeessa erityisesti valokuva-aineistojen kartoittamiseen venäläisissä arkistoissa ja museoissa sekä yhteistyöverkostojen luomiseen venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön apuraha mahdollistaa kahden tutkijan työskentelyn hankkeessa sekä tutkimusavustajien hyödyntämisen valokuva-aineistojen kartoitukseen ja digitaalisten työmenetelmien kehittämiseen.

Hankkeen pohjalta on tarkoitus järjestää tulevaisuudessa Karjalasta kertovia valokuvanäyttelyitä sekä koota aiheesta julkaisuja niin suuren yleisön kuin akateemisen tutkimuksen käyttöön.

Kuvattu Karjala -tutkimusryhmä

FT Elina Arminen
Tutkimushankkeen johtaja
Kirjallisuuden yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto

FM Riitta Raatikainen

Väitöstutkija Kuvattu Karjala -hankkeessa

FT Juri Shikalov

Tutkija, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto

FT Risto Turunen

Kirjallisuuden professori, Itä-Suomen yliopisto
Osastonjohtaja