Tekoja Karjalasta
Taiteessa näkyy karjalainen sielunmaisema
Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön yli 500 teoksen taidekokoelma on kattava katsaus pohjois- ja eteläkarjalaiseen kuvataiteeseen. Tekoja Karjalasta -sarjassa esittelemme tekijöitä ja hankkeita, jotka ovat saaneet Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön apurahan vuonna 2018.
Valtaosa Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön taidekokoelmasta on lahjoitusten ja perintöjen kautta säätiölle tullutta vanhempaa taidetta. Kokoelmaan kuuluu myös nykytaidetta, jonka kerääminen alkoi 2000-luvulla. Teosten säilytyksestä, luetteloinnista ja kunnossapidosta huolehtii Joensuun taidemuseo.
Taidemaalari Reijo Turunen on yksi sukupolvensa merkittävimmistä kuvataiteilijoista Pohjois-Karjalassa. Hänen teoksensa “Voikukkatila” hankittiin säätiön kokoelmaan Art Karelia -tapahtumasta.
Siinä yhteydessä syntyi ajatus, että taidemuseo ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö voisivat toisinaan tehdä yhteistyössä taidehankintoja säätiön kokoelmaan. Tarkoituksena on, että kokoelma esittelee taidetta alueen merkittäviltä taiteilijoilta erilaisine tekniikoineen ja aihepiireineen.
– Säätiön kokoelman teokset ovat museon käytössä kuten kokoelmat yleensä: niitä voidaan ottaa näytille, kun esitellään pohjoiskarjalaista taidetta tai niitä voidaan lainata muualle näyttelyihin, kertoo intendentti Ulla Pennanen Joensuun taidemuseosta.
Reijo Turusen ”Voikukkatila” hankittiin Art Karelia -tapahtumasta.
Monet palaavat synnyinseudulleen
Monet kokoelman teoksista ovat taiteilijoilta, jotka ovat syntyneet Pohjois-Karjalassa, opiskelleet tai työskennelleet muualla ja sitten palanneet synnyinseudulleen.
Niin teki muun muassa Reijo Turunen, jonka paluu 1970-luvulla Pohjois-Karjalaan oli Pennasen mukaan rohkea päätös, sillä taiteen ostajia ei siihen aikaan ollut seudulla paljon ja Turunen oli apurahojen varassa.
– 1970-luvulla läänintoimikunnat aloittivat säännöllisen apurahatoiminnan, ja sieltä Turunenkin sai apurahaa, joka mahdollisti taiteilijana työskentelyn.
– Ilokseni myös nykyään monet uudet nuoret taiteilijat ovat palanneet työskentelemään Pohjois-Karjalaan, kuten esimerkiksi Antti Hakkarainen, Tuomas Ollikainen, Tuuli Meriläinen ja Niina Mantsinen.
Reetta Gröhn-Soinisen ”Look Mom” on osa kokoelman nuorempaa taidetta.
Luonto ja rento vuorovaikutus inspiroivat
Taiteessa näkyy se, mikä Pohjois-Karjalassa taiteilijoita viehättää. Luonto on yleinen aihe. Toinen inspiraation antaja on ihmisten välinen vuorovaikutus, joka eroaa pääkaupunkiseutulaisesta: kassamyyjää ja bussikuskia tervehditään, ventovieraallekin voi jutustella kuulumisista.
Myös rajan takaista Karjalaa on taiteessa kuvattu. Siitä yksi esimerkki on Väinö Hämäläisen yli kaksi metriä leveä Sortavala-maalaus.
Nykytaiteesta Pennanen ottaa esimerkiksi ansioituneen kuvanveistäjä Reetta Gröhn-Soinisen veistoksen “Look Mom”.
Ilmeikkään hahmon suu on auki ja kädet kohti kattoa.
– Gröhn-Soinisen teokset ovat humoristisia ja niissä näkyy lasten ja nuorten maailma. Hän on sanonut, että koska hänen omat lapsensa ovat tyttöjä, niin hän veistää poikia, Pennanen kertoo.
Joensuun taidemuseo huolehtii KKES:n taidekokoelman säilytyksestä ja kunnossapidosta.
Nuoretkin hankkivat taidetta
Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö on Pohjois-Karjalassa yksi kolmesta merkittävästä kuvataiteen apurahojen jakajasta. Kaksi muuta ovat Taiteen edistämiskeskus ja Suomen Kulttuurirahasto.
Apurahan merkitys taiteilijoille on todella suuri. Pennanen kiittää erityisesti KKES:n jakamia vuoden ja puolen vuoden työskentelyapurahoja, jotka mahdollistavat pidempiaikaisen työskentelyn.
Taiteella on aina paikkansa yhteiskunnassa. Lama-aikoina taidetta kuitenkin ostetaan vähemmän ja merkittävienkin keräilijöiden toiminta voi hiipua. Viime vuosina tilanne on taas kohentunut ja uusia keräilijöitä on aktivoitunut.
Myös nuorempi sukupolvi on Pennasen mukaan ymmärtänyt taiteen merkityksen. Esimerkiksi taidelainaamon kautta taidetta on mahdollista lainata tai ostaa osamaksulla omaksi.
– Opiskelijatkin hankkivat pienillä rahoillaan kuvataidetta kotiinsa.
Biennaali esittelee itäsuomalaista taidetta
Itäsuomalainen taide pääsee pian esille Mikkelin, Kuopion ja Joensuun taidemuseoiden yhteisessä nykytaidebiennaalissa, joka järjestetään ensimmäisen kerran Kuopiossa 2019 ja sen jälkeen 2021 Mikkelissä sekä 2023 Joensuussa.
Uudenlaisessa nykytaiteen näyttelykonseptissa Itä-Suomea pyritään tekemään houkuttelevaksi toimintaympäristöksi kuvataiteilijoille.
– Mukaan on valittu portfoliotapaamisten kautta myös useita taiteilijoita Joensuusta, mikä sekin kertoo, että alueella työskentelee merkittäviä taiteen tekijöitä.
