Joensuun Pihapetäjän ensimmäisten yksiöiden ja kolmioiden nostaminen paikoilleen käynnistyi marraskuun lopulla. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön puukerrostalohanke on tärkeä päänavaaja, sanovat Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen sekä kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja Juha Hämäläinen. Jo nyt useampikin puurakentamiseen liittyvä asia ja asenne kypsyy hyvää kyytiä.

Metsäbiotalous, kestävä kehitys, puurakentamisen moninainen edistäminen, harppaukset kohti hiilineutraalia kaupunkia. Joensuulla on tärkeää viestittävää investoreille. Tarvitaan markkinointia ja henkilökohtaista myyntityötä. Seudun tulevaisuutta rakentavaan savottaan osallistuu myös kaupunginjohtaja Kari Karjalainen.

– Investorien vakuuttamiseen tarvitaan konkreettisia lupauksia osaamisesta ja koulutuksesta, maapolitiikasta, järkevänhintaisesta energiasta, monipuolisista palveluista, asunnoista. Neuvotteluja on käynnissä kaiken aikaa, pitkäjänteisyyttä tarvitaan, Karjalainen taustoittaa.

Uuttera markkinointi on jalkatyötä, joka vaatii tuekseen myös valtakunnan poliittisia päätöksiä. Investoijien on voitava luottaa Suomen taloudenpitoon. Suomella on ollut vaikeutensa, mutta tuoreimmat uutiset kertovat kansainvälisen pääoman kasvavasta kiinnostuksesta.

Riskinpelon selätys

Kaupunkirakennelautakunta vastaa Joensuun maankäytön suunnittelusta, kaavoituksesta sekä yhdyskuntatekniikan suunnittelusta. Lautakunnan puheenjohtaja Juha Hämäläinen kertaa Joensuun verkkaista starttia puukerrostalorakentamisessa. Kokeneen kaupunkikehittäjän äänessä kuultaa hienoinen turhautuneisuus, kun muistellaan pyörrettyjä suunnitelmia Penttilänrannan puukerrostaloista.

– Raaka-ainetta ympärillä on yltäkyllin, mutta jostain syystä muualla on päästy reippaammin liikkeelle. Ehkä kyse on ollut konservatiivisuudesta, riskinottokyvyn puutteesta tai suoranaisesta riskin pelosta. Verkkaisuus viestii myös jonkinlaisesta markkinoiden jäykkyydestä, Hämäläinen pohtii.

Tornitalo puusta

Sekä Juha Hämäläinen että Kari Karjalainen antavat täyden tunnustuksen Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön sinnikkyydelle. Joensuun Pihapetäjän keväällä valmistuvat vuokra-asunnot soveltuvat monenlaisille asukkaille, hyvin myös opiskelijoille.

– Ilman säätiön päänavausta Joensuussa ei nyt suunniteltaisi peräti 14-kerroksisen puukerrostalon rakentamista. Käsittääkseni mitään teknistä estettä talon rakentamiselle ei ole. Jos14-kerroksinen puutalo toteutuu, Joensuussa ylletäänkin jo Euroopan ennätykseen, Hämäläinen toteaa.

Käsittääkseni mitään teknistä estettä ei 14-kerroksisen puukerrostalon rakentamiselle ole

Myös kaupunginjohtaja näyttää mielellään vihreää valoa Pielisjoen ylittävän Ylisoutajansillan kupeeseen kaavaillulle puukerrostalolle. Asia on rakennuslupavaiheessa ja neuvotteluja ARA:n kanssa on käyty.

Kustannustaso kuriin

14-kerroksisen Light House Joensuu -kerrostalon asunnot rakennetaan opiskelijoiden vuokra-asunnoiksi. Koska liikkeellä ollaan yhteiskunnan rahoilla, kaupunginjohtaja painottaa kustannustason järkevyyttä. Karjalaisen mielestä sen paremmin julkisella kuin yksityiselläkään rahalla rakennettavat puukerrostalot eivät tule pärjäämään markkinoilla, jos talon hinta on automaattisesti kymmenisen prosenttia betonikerrostaloa korkeampi.

– Ongelma on yhä valtakunnallinen. Puukerrostaloja on toki rakennettu eri puolille Suomea, muttei isolla volyymillä. Jotta volyymeihin päästään, tarvitaan elementtien teollista tuotantoa ja mitoitusjärjestelmien yhtenäistämistä. Jokaista puukerrostaloa ei voi kustannustehokkaasti rakentaa räätälöimällä.

Lisää jalostusarvoa

Rakentamisen volyymien tavoittelemisessa on palattava investoijien pakeille. Biometsätalouden tapaan puurakentaminen ja puuelementtiteollisuus vaativat toteutuakseen reippaita investointeja, sitä paljon puhuttua kärsivällistä rahaa.

– Tuotannollisen puurakentamisen laajentaminen edellyttää markkinoita. Suomi on pieni markkina-alue, meidän pitääkin katsoa Skandinaviaan ja Pohjois-Eurooppaan. Kun vielä ratkaisemme merikuljetusta kustannustehokkaamman tavan kuljettaa tavaraa Venäjän halki, pääsemme vieläkin isompien markkinoiden ääreen, Joensuun johtaja visioi.

Älykkäästi toimien voimme saada puusta irti paljon enemmän

Marraskuun alussa julkaistun talouskatsauksen mukaan Pohjois-Karjalan talousluvut olivat hienoisesti plussalla. Ajankohtaiskatsauksessa metallitoimiala kolisteli tutusti kärjessä. Puun osalta todettiin, että ”puukauppa on käynyt hyvin ja puutavara löytää ostajansa myös maailmalta”. Vaatimattoman toteaman takana kyse on paljon isommista asioista. Noin 5 000 pohjoiskarjalaista saa leivän puusta. Lukuun on laskettu mukaan korjuun työpaikat, mutta ei toimialan tarvitsemia moninaisia muita palveluita.

– Elämme keskellä metsää, mitä haluamme tälle raaka-aineelle tehdä? Kysymys on puusta saatavasta arvonlisästä – ei ole mitään järkeä viedä pelkästään alhaisen jalostusasteen tavaraa maailmalle. Älykkäästi toimien voimme saada puusta irti paljon enemmän, Kari Karjalainen muistuttaa.

Teksti: Sirkka-Liisa Aaltonen