Kiertue-esitys karjalaisista kuolinperinteistä

Tekoja Karjalasta

Kropu tarjoaa kuoleman kohtaamista

Kiertue-esitys Kropu kuvaa karjalaisia kuolinperinteitä musiikin, tanssin ja perinnetekstiilien keinoin. Tekoja Karjalasta -sarjassa esittelemme tekijöitä ja hankkeita, jotka ovat saaneet Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön apurahan vuonna 2019.

Kolme vuotta sitten kansanmuusikko ja äänellä itkijä Emilia Kallonen loi karjalaisia lauluhäitä kuvaavan Kruuga-musiikkinäytelmän, jota esitettiin muun muassa Helsingissä ja Viinijärvellä. Luontevana jatkona Kruugalle on nyt syntymässä Kropu, kiertue-esitys, joka käsittelee karjalaisia kuolinperinteitä monin eri keinoin.

– Olen jotenkin myötäsyntyisesti kiinnostunut perinteistä ja mitä syvemmälle niihin menen, sitä enemmän ne tuntuvat puhuttelevan, Kallonen myöntää.

Kropu on kuoleman kohtaamista, saattamista ja suruprosessia käsittelevä elävä esitys.

– Oman aikamme kuolevaisina taiteilijoina ammennamme teokseen ilmaisua ja näkökulmia karjalaisista kansan kuolinperinteistä, joissa korostuvat toivo, sovinto ja yhteisyys. Karjalankielinen sana kropu merkitsee ruumisarkkua ja karjalaisuudella tarkoitamme tässä yhteydessä sotia edeltänyttä elämänmuotoa ortodoksiuskoisissa karjalaiskylissä Pohjois- ja Raja-Karjalassa, Kallonen selventää.

Silta perinteen ja nykyajan kuolevaisuuden välillä

Kropu luo elävän musiikin ja nykytanssin kielellä siltaa perinteiden ja nykykatsojan välille ja antaa yleisölle tilaa peilata niihin omia kysymyksiään ja käsityksiään kuolemasta.

Esitys tulkitsee vanhoja kuolinrituaaleja sekä niiden taustalla vaikuttavaa mielenmaisemaa. Musiikki ja äänimaailma pohjautuvat karjalaiseen arkaaiseen musiikkiin ja itkuvirsiin sekä improvisaatioon. Instrumentteina käytössä ovat laulu, sello ja kantele.

Perinnetekstiilit ovat tärkeä osa esityksen kokonaisuutta ja ne edustavat konkreettista reittiä perinteiden äärelle.

– Kuolema on aihe, josta nykyihminen mielellään etäännyttää itsensä ja vaikenee. Karjalaiset kuoleman kohtaamiseen liittyvät perinteet eivät saa jäädä museoesineiksi, vaan haluamme esityksen avulla tuoda ne aidosti iholle. Esityksen jälkeen yleisöllä on mahdollisuus keskustella taiteilijoiden kanssa esityksen herättämistä tunteista ja ajatuksista, Kallonen kertoo.

Työryhmässä ovat mukana puvustaja ja perinneasiantuntija Leena Jääskeläinen, tanssija Katariina Vähäkallio ja sellisti Leena Hirvonen.

Kuolinperinne eläväksi pala kerrallaan

Esitystä on rakennettu pala kerrallaan. Kallonen on tehnyt esitystä varten paljon pohjatyötä, jonka aikana hän on perehtynyt kuolinperinteitä koskeviin tutkimuksiin, karjalaisiin perinteisiin ja kuoleman teemaan laajemminkin.

Kallonen on tutustunut myös saattotyöhön ja esitys syntyykin yhteistyössä Joensuun ortodoksisen seurakunnan diakoniatyön sekä Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistyksen kanssa.

Työryhmän kanssa työ alkoi keskusteluista, joiden aikana Kallonen jakoi työryhmän kanssa oppimaansa. Lokakuun lopulla Kallonen loi esitykseen musiikkia yhdessä sellisti Leena Hirvosen kanssa. Tavoitteena on saada musiikki ja puvut valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Kropun kantaesitys on luvassa Taidekeskus Ahjossa huhtikuussa 2020 osana Tämän ilman alla -tapahtumaa, joka kokoaa yhteen Kallosen ja Leena Jääskeläisen yhteistyötä sekä kuoleman perinteisiin että hääperinteisiin liittyen.

Kantaesityksen jälkeen toteutetaan Kropu -esityskiertue, kun sen rahoitus on varmistunut. Kiertueen tavoite on saavuttaa eri ikäisiä kuolevaisia erilaisissa elämäntilanteissa viemällä teos lähelle ja helposti saavutettavaksi koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle. Teosta on tarkoitus viedä esimerkiksi seurakuntiin, hoivalaitoksiin, terveydenhoito-oppilaitoksiin, järjestöihin ja kuntien kulttuuripalveluille.