Tekoja Karjalasta

Poikkitieteellisyys korostuu, nykypäivän karjalaisuus kiinnostaa

Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön apurahoja tieteeseen, taiteeseen ja kulttuuriharrastustoimintaan haki marraskuun haussa 250 hakijaa. Saman verran hakemuksia on odotettavissa keväällä, kun opiskeluapurahat tulevat hakuun toukokuussa.

Tieteen, taiteen ja kulttuuriharrastusten apurahoja jaetaan tänä vuonna yhteensä 460 000 euron verran.

Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiössä apurahahakemukset käsittelee apurahatyöryhmä. Ryhmän puheenjohtaja Marjatta Palander kertoo, että nykyään tuettavissa hankkeissa tiedepuolella korostuvat poikkitieteelliset, kansainväliset ja isojen tutkimusryhmien toteuttamat hankkeet.

– Yliopistoissa kannustetaan tieteenalojen väliseen yhteistyöhön, ja sellaisia hankkeita säätiössäkin luultavasti tuetaan yhä enemmän.

Siinä missä ennen tuettiin paljon väitöstutkimuksia, viime vuosina on yleistynyt post doc -tutkimusten tukeminen.

Opiskeluapurahat tulevat haettavaksi toukokuussa. Kaiken kaikkiaan säätiö on varannut apurahoihin tänä vuonna 600 000 euroa.

Tutkimusta eri puolilla Suomea

Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön alkuvuosina toiminta keskittyi kansatieteellisen aineiston keruun tukemiseen. Tällaisia aineistoja olivat esimerkiksi murrenäytteet. Sittemmin apurahoja on kohdistettu aineiston tutkimiseen.

Säätiön tarkoituksena on karjalaisen henkisen ja aineellisen viljelyn tukeminen sekä karjalaisten perinteiden vaaliminen. Aihepiirinä karjalaisuus rajoittaa luonnollisesti apurahahakemusten määrää, sillä karjalaisuuden ympärille tutkimuksensa, taiteensa tai kulttuuriharrastuksensa rakentava joukko ihmisiä Suomessa ei ole suuri.

Usein hakijat ovat Etelä- tai Pohjois-Karjalasta, mutta tiedeapurahoja haetaan myös muualla Suomen yliopistoissa tapahtuvaan tutkimukseen.

Katse tulevaisuudessa

Viimeisimmässä haussa avattiin ensimmäistä kertaa “3. sukupolven karjala”-apurahaohjelma, joka herätti kiinnostusta apurahan hakijoissa. Siinä apurahoja kohdistetaan hankkeille, joissa teemana on esimerkiksi moderni urbaani karjalaisuus, nuorten toimijoiden karjalaisuus ja se, miten perinne on muuttunut.

Karjalaisuuden tutkiminen ei tarkoita vain historian penkomista, vaan katse on nykypäivässä ja tulevaisuudessa.

– Nuori polvi keksii aina uusia, kiinnostavia näkökulmia karjalaisuuden tutkimiseen, Palander kehuu.

Marjatta Palander toimii apurahatyöryhmän puheenjohtajana.

Hyvä työsuunnitelma kannattaa

Apurahatyöryhmä teki esityksen tuettavista hankkeista tammikuun lopulla. 18. helmikuuta kokoontuu hallitus, joka päättää myöntämisestä. Julkisiksi myönnetyt apurahat tulevat vuosijuhlassa 6. huhtikuuta.

Päätösten tekemistä on edeltänyt parin kuukauden mittainen käsittelyrupeama apurahatyöryhmässä.

Palander antaa muutaman vinkin siihen, millaisella hakemuksella on hyvät edellytykset tulla valituksi.

– Tieteen ja kulttuuriharrastusten apurahahakemuksissa työsuunnitelma on tärkein liite. Työsuunnitelma kertoo hankkeen tieteellisestä merkityksestä tai vaikuttavuudesta sekä siitä, että hanke on realistinen ja toteuttamiskelpoinen.

Myös aiempaa näyttöä on hyvä olla mukana esimerkiksi julkaisuluettelon muodossa.

– Taiteilijoilta liitteitä tulee paljonkin, ja taiteen apurahojen myöntämiseen pyydämme.