Tekoja Karjalasta: Nils Ludvig Arppe -dokumentti (video)


Uudistusmielisen miehen perintö

 

Kitee-seuran vetämässä projektissa syntyy dokumentti, joka kertoo, miten teollisuusmies Nils Ludvig Arppen kädenjälki näkyy Pohjois-Karjalassa.
Tekoja Karjalasta -sarjassa esittelemme tekijöitä ja hankkeita, jotka ovat saaneet Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön apurahan vuonna 2018.

– Arppe oli uudistushaluinen mies, sanoo Kitee-seuran puheenjohtaja Heikki Pirinen useasti esitellessään Nils Ludvig Arppen kädenjälkiä Kiteellä.

Lehtikuusimetsä seisoo vankasti paikoillaan Puhoksentien varrella. Vanhan Puhoksen sahan alueella on nähtävissä konepajan kivijalkaa ja Arppen kartanon kivestä holvatun kellarin jäänteet piilevät metsikössä. Kiteen Koivikossa, jonne Arppe aikanaan perusti Suomen ensimmäisen kartanomeijerin, toimii nykyään muun muassa ravintola.

Kiteellä on edelleen aistittavissa Arppen tärkeä perintö, jota taltioidaan nyt myös dokumentiksi. Projektia vetää Kitee-seura ja sen kuvaa Raimo Salo, joka kuvausryhmineen kävi ensimmäisellä kuvausreissulla Kiteellä ja Ilomantsissa tänä kesänä.

Kyseessä on ainutlaatuinen projekti. Pirisen tiedossa ei ole, että Arppesta olisi tehty muita vastaavia dokumentteja.

04 - Heikki pirinen Cut.00_01_27_02.Still008.jpg

Höyryhinaaja lankkulasteja kuljettamaan

Teollisuusmies Nils Ludvig Arppe syntyi Kiteellä vuonna 1803. Lakia opiskellut Arppe ei päätynyt lakiuralle, vaan hän kiinnostui sahateollisuudesta ja toimi sahanhoitajana lankonsa Johan Fabritiuksen omistamalla Puhoksen sahalla.

Puhoksessa tuolloin vain 30-vuotias Arppe rakennutti Suomen ensimmäisen höyrylaivan, joka ristittiin Ilmariseksi.

– Lankkujen kuljettaminen Venäjälle oli hankalaa. Päämarkkinat olivat Pietarissa, jonne lankkulastien kuljetus kesti useita viikkoja. Lasti piti purkaa ja uudelleen lastata seitsemän kertaa tällä matkalla. Höyryhinaaja vei lastin perille muutamassa päivässä, Heikki Pirinen kertoo.

Nykyisin Puhoksen vanhalla teollisuusalueella on muun muassa vesivoimala. Puhoksen perinnepäivät, joka on Kitee-seuran vuoden suurin tapahtuma, järjestetään samoissa maisemissa.

Laivateollisuuteen uskoneen Arppen perintöä on myös 12 hehtaarin lehtikuusimetsä Puhoksentien varrella.

Sanotaan, että Arppe tarkoitti lehtikuuset laivojen mastopuiksi, mutta Pirinen arvelee toista.

– Arppe ei ollut purjelaivamiehiä. Uskon, että hän piti kestävää lehtikuusta hyvänä laivan runkolankkujen materiaalina.

04 - Heikki pirinen Cut.00_00_33_13.Still007.jpg

Rautaruukit kiinnostivat

Arppe operoi Puhoksen lisäksi myös useilla muilla sahoilla Pohjois-Karjalassa. Myös maatalous kiinnosti Arppea. Hän omisti satoja hehtaareja peltomaata ja kehitti aktiivisesti maanviljelyksen menetelmiä.

Valtio rajoitti Arppen aikaan sahausoikeutta rajusti, ja kun teräksen arvo nousi, Arppen kiinnostus suuntautui rautaruukkeihin Värtsilässä ja Möhkössä. Värtsilässä hän myös asui elämänsä viimeiset vuodet, kunnes kuoli 58-vuotiaana.

Pohjois-Karjalasta Arppe ei koskaan muuttanut pois, ja myös hänen liiketoimintansa ja kehitystyönsä keskittyi Pohjois-Karjalan alueelle.

04 - Heikki pirinen Cut.00_01_46_01.Still010.jpg

Ilman apurahaa ei olisi dokumenttia

Nils Ludvig Arppe -dokumentti on vain yksi osa Kitee-seuran toimintaa. Seura on mukana järjestämässä suosittuja Puhoksen perinnepäiviä, huolehtii Kotiseutumuseon ja kauppamuseo P. Kankkusen toiminnasta, omistaa enemmistön Koti-Karjala-lehdestä ja järjestää kesätapahtumia, kuten paikallishistoriakävelyitä.

Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön myöntämä apuraha on Kitee-seuralle tärkeä tuki dokumentin tekoon. Heikki Pirinen toivoo, että dokumenttiprojektille löytyisi muitakin rahoittajia.

– Ilman Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön antamaa tukea emme olisi pärjänneet.

Takaisin