Tekoja Karjalasta: Sarjakuvataiteilija Sanna Hukkanen


Keväinen aamuaurinko paistaa kirkkaana Joensuun Ranta-Mutalassa. Sarjakuvataiteilija Sanna Hukkanen on ollut jo hyvän tovin liikkeellä ja kutsuu peremmälle.

Joensuusta kotoisin oleva Hukkanen on toiminut täyspainoisena taiteilijana vuodesta 2010 lähtien palattuaan kaupunkiin tyttärensä synnyttyä. Hukkanen tekee monipuolista työtä taiteen parissa. Tällä hetkeltä häneltä on ilmestynyt neljä sarjakuva-albumia.

-Olen tehnyt albumien ohella kuvitustöitä ja ollut mukana muun muassa eri yhteisötaidehankkeissa. Olen käyttänyt hankkeissa ruohonjuurisarjakuvametodia, jossa erilaisten vähemmistöjen edustajat tai kansalaisaktivistit ovat voineet piirtää sarjakuvia itsestään ja kokemuksistaan, Hukkanen kertoo.

Esimerkki ruohonjuurisarjakuvametodista.

Hukkanen on järjestänyt sarjakuvatyöpajoja muun muassa vammaisryhmille ja maahanmuuttajille. Hän on myös ohjannut useamman vuoden ajan Elävä kieli -hanketta yhdessä moskovalaisen ystävänsä Anna Voronkovan kanssa vieraillen suomalaisugrilaisten kansojen luona.

Sarjakuva vaikutti täydelliseltä tavalta yhdistää kansalaisaktivismi

Sanna Hukkanen on piirtänyt paljon jo lapsesta asti. Kuvataiteilijan ura oli hänelle itsestään selvä valinta. Hukkanen valmistui kuvataiteilijaksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta (nykyisin Karelia-ammattikorkeakoulu) vuonna 2005. 

-Mielestäni taide kuuluu kaikille. Koulussa minua kiinnostivat yhteisötaide ja yhteisöllisyys, minkä vuoksi ajauduin opiskeluaikanani Tansaniaan, jossa tein opintoihin liittyvää työharjoittelua ja opinnäytteeni. Olin nuorena mukana myös paljon rasismin vastaisessa liikkeessä Joensuussa 1990-luvulla. Sarjakuva vaikutti täydelliseltä tavalta yhdistää kansalaisaktivismi, taide sekä vaikuttaminen, joita olen halunnut aina tehdä, Hukkanen lisää.

Tulevaisuus vaikuttaa Sanna Hukkaselle työntäyteiseltä. Suunnitelmia ja ideoita on paljon, joita hän haluaisin päästä työstämään. 

-Uusia ajatuksia ja ideoita on paljon. Tulevaisuuden osalta maailman tilanne tuntuu kuitenkin todella ahdistavalta, etenkin näin pienen lapsen vanhempana. Ajattelen kuitenkin, että taiteen tekeminen on lohdullista itselleni. On tärkeä luoda utopioita ja vaihtoehtoisia näkemyksiä siitä, miltä tulevaisuus voi näyttää ja miten me puhutaan todellisuudesta, Hukkanen pohtii.

Toteutan sarjakuvan viivapiirroksena

Sanna Hukkanen on saanut tänä vuonna Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä 26 000 euron apurahan 12 kuukauden taiteelliseen työskentelyyn Hukassa-sarjakuva-albumin ja -näyttelyn toteuttamiseen. Varsinainen työskentely on tarkoitus aloittaa lokakuussa (2022). Hukkanen on tehnyt jo kuitenkin luonoksia ja kuvakäsikirjoitusta tulevalle albumille.

Hukassa-hanke perustuu Hukkasen ajatukseen, jota hän on pyöritellyt jo vuosikausia. Ajatuksiin on vaikuttanut muun muassa Hukkasen aiempi työ, Metsänpeitto-sarjakuva-albumi, jonka hän toteutti yhdessä Inkeri Aulan kanssa. Kirjassa käsiteltiin suomalaisia puita ja siinä yhdistyivät niin kansanperinteet kuin taiteilijoiden suru metsän katoamisesta.

-Törmäsin vähän aikaa sitten myös uudelleen Myytillisiä tarinoita -kirjaan, johon on koottu suullisen kansaperinteen kummitusjuttuja ja kauhutarinoita. Kirjan kertomukset ihmissusista inspiroivat minua paljon ja ajatus ihmissudeksi muuttumisesta on mielestäni luonteva tapa käsitellä metsäsuhdetta ja sen yhteyksiä, Hukkanen lisää.

Metsä on Hukkaselle tärkeä ja pyhä paikka. Siellä hänelle tulee tunne yhteenkuulumisesta. Hukkanen haluaa kuvata juuri tätä kokemusta visuaalisesti tulevan albumin sekä näyttelyn osalta. Näyttelystä tulee albumista erillinen kokonaisuus, jonne Hukkanen haluaa sarjakuvaan liittyvien asioiden ohella tuoda esille myös muita taiteen muotoja, kuten grafiikan vedoksia.

-Aion tehdä sarjakuvaa ja näyttelyä rinnakkain, koska toisen työstäminen antaa aina lisää toiselle. Toteutan sarjakuvan viivapiirroksena. Piirrän siis siveltimellä ja musteella. Pidän tekniikasta paljon ja olen käyttänyt sitä myös aikaisemmin, mutten vielä näin mittavasti. Tekniikka on hidas, mutta viiva on eri tavalla elävää, mitä millään muulla välineellä saisi aikaan, Hukkanen tarkentaa. 

Tulevan sarjakuva-albumin ja näyttelyn tekemiseen Hukkanen arvoi menevän noin 2–3 vuotta. Toistaiseksi suurilta vastoinkäymisiltä on hankkeen osalta vältytty. Viime aikoina kuitenkin muut hankkeet ovat päässeet venymään, johon osaltaan on vaikuttanut muun muassa korona.

Hukkanen haaveilee, että albumia voitaisiin julkaista Suomen lisäksi myös muualla päin maailmaa. Hänen aiempia kirjojaan on julkaistu muun muassa karjalaksi ja venäjäksi. 

-Toivon, että tähän tarttuisi sellaiset ihmiset, jotka eivät ole olleet aiemmin kiinnostuneita aiheesta. Aiheena susi herättää ristiriitaisia ja primitiivisiä tunteita, mutta aihetta on silti tärkeä käsitellä. Kyseessä on uhanalainen eläin, jota on demonisoitu kautta Euroopan tosi kauan, jo keskiajalta asti, Hukkanen päättää.

Käymme Hukkasen kanssa tutustumassa vielä Kulttuuritehdas Siihtalassa sijaitsevaan työtilaan, jossa hän työskentelee. Työtilaa on rajatusti ja joka puolella on kaikenlaisia asioita aina julisteista työvälineisiin. Hukkanen istahtaa työpöytänsä ääreen ja esittelee viivapiirros tekniikkaa. Sivellin kulkee vakaasti. Päivä on edelleen kirkas, lämmin ja selkeä. On aika jatkaa päivän askareita.

,