Tekoja Karjalasta: Rääkkylä-Seura ry

Kuvassa vasemmalta oikealle Rääkkylä-Seuran historiatoimikunnan jäsen Raimo Virkkunen, Rääkkylän kunnan sivistystoimenjohtaja Rauni Ronkainen, tietokirjailija Pekka Kauppinen sekä Rääkkylä-Seura ry:n puheenjohtaja ja historiatoimikunnan puheenjohtaja Erja Moore.

Kuvassa vasemmalta oikealle Rääkkylä-Seuran historiatoimikunnan jäsen Raimo Virkkunen, Rääkkylän kunnan sivistystoimenjohtaja Rauni Ronkainen, tietokirjailija Pekka Kauppinen sekä Rääkkylä-Seura ry:n puheenjohtaja ja historiatoimikunnan puheenjohtaja Erja Moore.

Keväinen aamupäivä loistaa kirkkaasti Rääkkylässä. Olemme kokoontuneet Rääkkylän kirjastoon, jossa Rääkkylä-Seura ry:n puheenjohtaja Erja Moore ja tietokirjailija Pekka Kauppinen kertovat seuran kirjahankkeesta, jonka tavoitteena on saattaa Rääkkylän historia kirjalliseen muotoon. Edessä on mielenkiintoiset vuodet. Kirjan on tarkoitus valmistua vuonna 2024 kunnan täyttäessä 150-vuotta.

-Olen osa kuusihenkistä historiatoimikuntaa, jossa vedän tätä Rääkkylän historian kirjoittamishanketta. Olemme toimikunnassa hyvin sitoutuneita tämän kirjoittamistyön mahdollistamiseen. Kirjan kirjoittajaksi on palkattu tietokirjailija Pekka Kauppinen, Erja Moore lisää.

Rääkkylä-Seuran tulevaisuus näyttää hyvältä. Seura on saanut mukaan uusia jäseniä ja kiinnostus sen toiminnasta on kasvanut. 

-Näyttää nyt, että kiinnostus kotiseutuun on kasvamassa, osittain varmasti myös maailman tapahtumien vuoksi. Kotiseutu, ei pelkästään historia ja perinne, vaan ihan tämänhetkinen kotiseutu, kiinnostaa nyt ihmisiä paljon, Moore iloitsee.

Monipaikkaisuus on tätä päivää

Vuonna 1956 perustettu Rääkkylä-Seura on kotiseutuyhdistys, joka kuuluu Kotiseutuliittoon. Seuran tehtävänä on kotiseutuhengen vahvistaminen, kotiseututiedon lisääminen sekä perinteiden säilyttäminen. Seura on avoin kaikille.

-Meillä on mahdollisuus tulla mukaan erilaisiin tapahtumiin. Sitä kautta voi tulla tutustumaan kotiseutuun ja ihmisiin. Monipaikkaisuus on tätä päivää ja kotiseutu voikin olla nykyisin useammalla paikkakunnalla, Moore toteaa.

Tapahtumien ohella seura ylläpitää kahta museota. Yksi niistä on perinteinen kotiseutumuseo Rääkkylän kirkonkylän vanhassa viljamakasiinissa. Kotiseutumuseo on auki joka kesä noin viikon verran. Toinen yhdistyksen ylläpitämä museo on Myllymuoseo Paksuniemessä, jossa on museoesineiden ohella kesäisin myös taidenäyttely. Museo on auki kesäisin useita viikkoja. 

-Näiden ohella meillä Rääkkylässä on kolme yksityistä kotimuseota, joiden kanssa Rääkkylä-Seura tekee yhteistyötä. Leikkimuseo Kotista, Keijon kotimuseo, jossa on hyvin paljon kouluesineistöä, sekä Aari ja Elina Hirvosen kotimuseo, jossa on etupäässä maatalous- ja maanviljelyesineistöä, Moore täydentää.

Museoiden lisäksi Rääkkylässä on erilaisia muistomerkkejä.Yksi niistä on toisen maailmansodan aikana perustetun Salpalinjan muistomerkki, joka sijaitsee Oravisalossa, lähellä Hypönniementien risteystä. 

-Lisäksi muita muistomerkkejä löytyy Kivisalmen patsaspuistosta. Puisto sijaitsee Kivisalmen levähdysalueella. Siellä on muun muassa Outokummun kaivoksen ensimmäisen kiven löytymisen muistomerkki, Moore kertoo.

Outokummun kaivoksen ensimmäisen kiven löytymisen muistomerkki.

Toivon kirjan täydentävän kokonaiskuvaa Pohjois-Karjalan historiasta

Tälle vuodelle (2022) Rääkkylä-Seura on saanut Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä 10 000 euron tuen Rääkkylän historian kirjoittamiseen. Apuraha käytetään kokonaisuudessaan kirjoittajan Pekka Kauppisen palkkioon. Kirja tulee olemaan yleisteos, joka kattaa itsenäisen Rääkkylän kunnan 150 vuoden ajalta, aina 1870-luvun puolivälistä tähän päivään saakka. 

Rääkkylän historian saattaminen kirjaksi koetaan seurassa hyvin tärkeäksi. Kirjaa on suunniteltu jo kauan. Joulukuun alussa 2020 alkanut työ kirjan parissa on sujunut Kauppisen mukaan tähän asti hyvin pieniä katkoksia lukuun ottamatta.

-Työ on keskittynyt tähän mennessä lähdeaineiston keräämiseen, haastatteluihin sekä myös kirjoittamiseen. Valmiita tekstejäkin on jo syntynyt. Työ jatkuu edelleen lähdetietojen keräämisellä. Päätoiminen kirjoittaminen alkaa toivon mukaan loppuvuodesta (2022), Kauppinen toteaa.

Perinteisesti kuntahistoria kattaa koko elämän kirjon, aina syntymästä kuolemaan. Koska aiheita on tästä johtuen paljon ja sivumäärä rajattu, ei kaikkia asioita Kauppisen mukaan voida käydä sillä tarkkuudella, jota lukija ehkä odottaisi.

-Tällainen kuntahistoria toimii kuitenkin johdatuksena tarkemman tiedon äärelle. Toivon kirjan täydentävän kokonaiskuvaa Pohjois-Karjalan historiasta. Toivottavasti Rääkkylän historia löytää lukijansa ja tulee täyttämään sitä aukkoa, mikä pohjoiskarjalaisissa kuntahistorioissa on tällä hetkellä. Rääkkylällä on omat erityispiirteensä, jotka mielestäni ansaitsevat tulla paremmin tietoon, Kauppinen lisää.

Rääkkylän historiaa on esillä kunnantalon vitriinissä.

-Kirjasta jää konkreettinen asia tuleville sukupolville. Toivottavasti se löytää tiensä jokaiseen kotiin, Moore päättää.


Päivä on vaihtunut iltapäivän puolelle ja keväinen aurinko paistaa edelleen kirkkaana Mooren ja Kauppisen päättäessä haastattelua.  Seuran historiatoimikunnan jäsen Raimo Virkkunen esittelee vielä päivän päätteeksi Kivisalmen patsaspuistoa. Virkkusella riittää kerrottavaa niin paikan historiasta kuin sen muistomerkeistä.

,