Tieteen, taiteen ja kulttuurin tukija

Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö, KKES, on yleishyödyllinen apurahasäätiö, joka toiminta-alueellaan tukee tieteiden, taiteiden ja muun kulttuuritoiminnan harjoittamista sekä pohjoiskarjalaisten nuorten opiskelua.

Tiedeapurahat sekä kulttuuritoiminnan apurahat ovat haettavissa vuosittain marraskuun aikana. Opiskeluapurahat ovat haettavissa vuosittain toukokuussa

KKES perustettiin vuonna 1950 tukemaan karjalaisen kulttuurin jälleenrakentamista. Yhä edelleen säätiön ydintehtävä on karjalaisen henkisen ja aineellisen viljelyn tukeminen ja kehittäminen sekä karjalaisten perinteiden vaaliminen maassamme.

Mikä on säätiö?

Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, omaisuusmassa, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön toiminnasta ja valvonnasta säädetään säätiölaissa ja -asetuksessa.

Patentti- ja rekisterihallitus vahvistaa säätiön säännöt, joissa määrätään säätiön tarkoitus, tarkoituksen toteuttamistavat, hallinto ja toiminnan rakenne. Patentti- ja rekisterihallitus myös valvoo säätiön toimintaa ja tarkoituksen toteutumista.

Säätiö on itsenäinen oikeushenkilö, jonka toiminnan ja varallisuuden hoidon päämäärä on yksinomaan säätiön tarkoituksen toteuttaminen. Säätiö eroaa osakeyhtiöistä siten, että sen tarkoituksena ei ole harjoittaa liiketoimintaa tai tuottaa voittoa, eikä sillä ole omistajia. Yhdistyksestä säätiö eroaa siten, että sillä ei ole jäseniä eikä sen tarkoitusta pääsääntöisesti voida muuttaa.

Säätiöt luokitellaan apurahoja jakaviin ja toiminnallisiin säätiöihin

Apurahoja jakavia säätiöitä on yleensä kulttuurin, tieteen ja taiteen aloilla ja ne toteuttavat tarkoitustaan jakamalla apurahoja ja avustuksia pääomansa tuotosta. Toiminnalliset säätiöt ovat yleisiä sosiaali- ja terveysalalla, sivistys- ja opetusalalla sekä urheilun ja nuorisotyön aloilla. Toiminnalliset säätiöt toteuttavat tarkoitustaan toimimalla itse.

Säätiön toiminnasta ja varallisuuden hoidosta vastaa yhteisvastuullisesti säätiön hallitus, jonka toimintaa ohjaa velvoite toimimiseen vain säätiön hyväksi.

Säätiön lähipiiriin kuuluvien lojaalisuusvelvoitteeseen kuuluu myös välttää sopimussidonnaisuuksia säätiön kanssa. Lähipiirille ei pääsääntöisesti myöskään jaeta apurahoja, avustuksia tai muuta säätiön antamaa tukea.

Säätiö kerää varoja rahoittaakseen varsinaista toimintaansa ja kasvaa lahjoituksista ja omaisuutensa tuotosta. Taloudenhoidon päämääränä on tarkoituksen häiriötön toteuttaminen nyt ja myös tulevaisuudessa. Hallitus vastaa siitä, että säätiön varat on sijoitettu varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla. Sijoitustoiminnassa noudatetaan varovaisuutta, sillä säätiön luonteeseen ei kuulu suurten taloudellisten riskien ottaminen.

Säätiön yleishyödyllisyydestä säädetään verolaeissa

Verottaja arvioi yleishyödyllisyyden tapauskohtaisesti kokonaisharkintaan perustuen. Tarkastelussa otetaan huomioon säätiön pitkän aikavälin jakopolitiikka.

Säätiö on yleishyödyllinen, jos se täyttää yhtäaikaisesti kolme edellytystä:

Säätiö toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä

Säätiön toiminta ei kohdistu vain rajoitettuun henkilöpiiriin

Säätiö ei tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena, kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä

Yleishyödyllisen säätiön saamat lahjoitukset ovat perintö- ja lahjaverosta vapaita. Myös yritykset voivat tietyin edellytyksin vähentää verotuksessaan yleishyödylliselle säätiölle tekemänsä lahjoitukset.